Hono callaginirtoo mi?.
M.
Wowlaandu.
1.
Sawtu noddinaandu.
2.
Eehey mon gooŋɗinɓe si on ummiima faade e juulde loote jeece mon e juuɗe mon haa yotto mirfeqeeje moomon ko*e mon e koyɗe mon haa yottoo kaabeeje.
Simoore Maa*ida 6.
3.
Juulde alah ko aldah e sallige, sallige alah ko aldah e anniya, anniya alah ko aldah e sellinde, anniya ko ɓernde woni nokku mum, wonah ɗemngal.
4.
En puɗɗariima innde Alla.
Na sariyina bismaade saanga puɗɗotoɗen sallige. ko e bismaade puɗɗortoɗen sallige men.refti kuutoroden coccorgal ngam laɓɓinde hunduko si newiima.
5.
Looten newe men laabi tati, ngadaren ceɓe peɗeeli men haa e jokkorde newre.
6.
Looten kaffeeje men haa e jokkorde sammeere junnga laabi tati.
7.
Adorete ko newre ñaama looten nde laabi tati, rewa heen nana o looten nde boli tati.
8.
Na dagii lootde kaffu nyaama refti nana,refti nana refti ñaama, refti nana, ko hono nih.
9.
wondude e yananeede en naatnii ndiyam hakkunde peɗeeli men.
10.
Caggal ɗuum ngufƳaɗen corɓinaɗen.
11.
wufƳaade woni wadde ndiyam nder hunduka, ndillinaa ɗam nder hunduka refti ngukkitaa ɗam mberlaɗaa ɗam.
12.
Sorɓinaade woni fooɗde ndiyam faade e hunduka, refti njaltiniraa ɗam junnga nana e mbaadi fiiftaade.
13.
Ina jeya e sunna fantinde ɗuum tawde en en kooraani en kulaani lor.
14.
WufƳaade e sorɓinaade ko nooneeji ɗiɗi:
15.
Jokkundirde, na wonira wadde wooɓannde ndiyam wootere nguƳoroɗa feccere feccere wonnde nde corɗinoroɗa.
Ndillinen ndiyam nder hunduka refti mberlaɗen ɗam, caggal ɗuum piiftaden corɓina en ɗam e hinere tawa ko junnga mbaɗruɗen.
Mbaɗiren ɗuum laabi tati e nguufande tati ndiyam.
16.
Tawi ko seerndude ko a wuufat wuufre wonande wufƳɗaade, wonnde nde heerora sorɓinaade, wuufannde wonnde nde wona e hunduka ndillina ndiyam ɗam ngukkita, refti nannga wuufannde wonnde corɓaniraɗa hinere, refti piiftoroɗen junnga nana.
17.
Lootde yeesa rewa e wufƳaade e sorɓinaade.
18.
Njuuteendi yeesa ko: puɗirɗe sukundu hoore woowaande haa ganɗe, njaajeendi mum ko hakkunde noppi ɗiɗi.
19.
Wondude e waɗɗaade lootde kala sukundu wonndu e yeesa, hona sukundu wahre hoybunde, e gemeneeji, e ñememmbe e way wayako, e sukundu wonndu e les tonndu les ndu.
20.
Lootde yeesa ko laabi ɗiɗi:
21.
Gadanel nanngirde ndiyam juuɗe ɗiɗe, refti lootraaɗe yeesa gila e fuɗirde sukundu hoore woowaande haa e wokkunde, e ummorde nofru ñaamru faade nanru, tawi ko waare tekkunde ko sunna naatnude ndiyam les goddol njaarten waare nde.
Mbaɗen noon laabi tati, ko nih woni ko timmi ko, wolla laabi ɗiɗi, wolla laawol gootol ko ɗum woni a waɗi ko waɗɗi ko.
22.
ɗimmel ngel: Nanngirde ndiyam junnga ñaama tan, mbaɗen ɗam e yeesa, lootren yeesa ngo juuɗe ɗiɗe hono laawol gadingol ngol, mbaɗen noon laabi tati.
23.
Rewandirde terɗe sallige na waɗɗii, waasde seerndu ko ko waɗɗi kadi, tawa a ardintah tergal nokku tergal, en ndiwatah tergal faade e gonngal.
24.
Caggal gasnude lootde yeesa, eggen faade e lootde juuɗe.
25.
Dottoode ko foti looteede e uuɗe ko: ceɓe kootli haa e mirfaqe, wondude e lootde mirfeqeeje.
26.
En ngadarat lootrude junnga ñaama tuggude e kootli, njaartiren kootli lommbandirde hakkunde newe, refti njottinen ndiyam faade e soɓɓundu.
27.
Refti eggen faade e junnga nana loote nga tuggude kootli wondude e jaartude haa e mirfaqe.
28.
Eggen faade e moomde hoore, leppiniren juuɗe ɗe ndiyam kesam, refti mbaɗen ɗe e fuɗɗorde hoore e hoƳƳudu, refti ndutten ɗe ɗo puɗɗorina ɗen ɗo, alah ko seerndi fuɗɗorde hoore hakkunde jom teeleende e jom sukundu.
29.
Refti moomren noppi ɗi ko heddino ko e ndiyam ɗam moomirnaɗen hoore nde, mbaɗen ɗum laawol gootol.
30.
Sifa moomde noppi woni nde naatnaten joopordu e nder gudde noppi moomen ɗi, moomiren wordu ndu ko feeñi e noppi he, ko nih woni en moomii ko wirnii e ko feeñi e noppi he.
31.
Refti eggen faade e lootde koyɗe, ko waɗɗii lootde e koyɗe woni: Ummaade kootli koyɗe haa kolɓuli, lootde codduli ko ko waɗɗii.
32.
En puɗɗorto koyngal ñaamal, njaarten peɗeeli koyngal ngal, toppitaɗen loototorde teppe e dow fela.
33.
Refti looten koyngal nanal, hono no mbaɗnaɗen ñaamal ngal, mbaasen yejjitde jaartude kootli maggal, e yananeede lootde teppe haa timma e yottaade ndiyam to kolɓuli to.
34.
Miɗo seedoo wonnde reweteeɗo alaa ko wanaa Alla tun, O alaa kafidiiɗo, miɗo seedoo kadi wonnde Muhammadu ko jeyaaɗo Makko e Nulaaɗo Makko.
35.
Ina jeya e sunna caggal gasnude sallige du*aade e jikru, ina e sunna nde ɓeydate heen:
36.
Aan Alla waɗam e jaɓanaaɓɓe tuububuya, waɗam e laɓɓinaaɓe.
37.
Wolla:
Senaade woodaniima Aan Alla e jettooje, mina seedo wonde alah deweteeɗo si wonah Aan, mina yaafna Ma mbeɗa ruttoo e Ma.
27.
Ko winnda ko e ayaawo.
1.
Hono callaginirtoo mi?.
2.
Eehey mon goonɗinbe si on ummiima faade e juuɗe loote jeece mon e juuɗe mon haa yotto mirfeqeeje moomon ko*e mon e koyde mon haa yottoo kaabeeje.
Simoore Maa*ida 6.
3.
lootde newe juuɗe.
4.
WufƳɗaade e sorɓinaade.
5.
Jokkude.
6.
Seerndude.
7.
Lootde yeesa.
8.
Arwannde:
9.
ɗimmel.
10.
Anniyaade e bismaade.
11.
lootde newe juuɗe.
12.
WufƳaade.
13.
Sorɓinaade.
14.
Lootde yeesa.
15.
Lootde juuɗe haa mirfeqeeje.
16.
Moomde hoore e noppi.
17.
Lootde koyɗe ɗiɗe wondude e kaabeeje.
18.
Lootde juuɗe ɗiɗe.
19.
moomde hoore.
20.
ɗo hoore fuɗɗori- yortorde tiinde e fuɗɗorde puɗirɗi sukundu woowaandu.
21.
Gasirde hoore- ko gasirde fuɗirde sukundu ummorde hoƳƳudu.
22.
Moomde noppi.
23.
Lootde koyɗe.
24.
Annabiijo on mo jam e kisiyee woni e mun on maaki:
woyli woodani wonande teppe e yiite, njottinee sallige.
Abuu Daawuud habri mbo.
25.
Miɗo seedoo wonnde reweteeɗo alaa ko wanaa Alla tun, O alaa kafidiiɗo, miɗo seedoo kadi wonnde Muhammadu ko jeyaaɗo Makko e Nulaaɗo Makko.
Ko Muslim fillii mo.
26.
Aan Alla waɗam e jaɓanaaɓe tuububuya, waɗam e laɓɓinaaɓe.
Ko Tirmiiji habri mbo.
27.
Senaade woodaniima Aan Alla e jettooje, mina seedo wonde deweteeɗo si wonah Aan, mina yaafna Ma mina ruttoo e Ma.
Ko Nisaa*ii hapri mbo e-amalil yawmi wa leylati-.
Hono njuuldat mi?.
Juulde gila kabbirgol haa cilmingol.
m.
Wowlaandu.
1.
Sawtu darnude juulde.
2.
Sawtu darnude juulde na jokki.
Tawnude anniyaya woni ko juuloowo adato gollude.
3.
Huccitde funnaange, si a wonii imaam wolla goooto laatin e yeesa ma sutura.
4.
Allaahu akbar.
Habbiraandu harmanirdu woni ko juuloowo naatrata juulde, alah e saga ndu wowliree demngal.
5.
Saanga habbiraandu en ɓamtat juuɗe men haa cawndoo balabe, kucciten funnaange tawa kadi deedi peɗeeli men na kucciti funnaange.
Wolla:
Ɓamtenɗe haa ɗe tolnoo noppi hono laawol gadanol ngol.
6.
Pawen juuɗe caggal habbiraandu e dow ɓernde,wolla les mayre e dow wuddu hee,wolla les mayru,ɗum fof na sella.
Junnga men ñaama fawee e dow junnga men nano.
Wolla tamren newre ñaama men e caggal newre nana men.
Wolla tamren ñaama men e dow diraa men nana.
7.
Mbi*en Aan Alla woɗɗin hakkunde am e goopi hono no ngoɗɗandirɗa hakkunde funnaange e hirnaange, laɓɓina mI e goopi hono no comcol danewol lɓɓinirte e tuundi,Alla lootram e goopi galaas e ndiyam e meesre.
Tororoɗen ñaagunde udditgol juulde caggal habbiraandu harminaandu ko adii jannude du*awji keewɗi njoli ko faati e udditgol juulde,ina jeya e sunna wadde nooneeji.
8.
Mbeɗo moolo e Alla bone seytaane diddaaɗo e yurmeende o.
Na rewa e du*aa udditgol: moolaade, refti njannga faatiya.
9.
E kulol gondungol e yankinaare e deeƴre, njanngen aaya.
10.
Aamiin.
Wiide noon ko sunna juuloowo foti ko imaam ma ɓaawɓaawo wolla teelɗo, ɗum wonah aaya e nder faatiha, kono ko du*aa faandaa heen ko:Yo Alla jaaba.
11.
Njannga caggal faatiha ko newanima e quraana, foti ko simoore timmunde, wolla huunde e mayre, caggal janngude simoore panken setta ko adii nde eggaten faade e rukuu.
12.
Allaahu akbar.
Kabbira habbiraandu eggugol ummaade e darnde faade e rukuu.
Ko nih woni ngonko ɗimmo e juulde nde Nelaaɗo juulratno- yo o his- o ɓamta juuɗe makko, na jeya e sunna nde ɓamtaten juuɗe men haa cawndoo balabe wolla noppi.
13.
Pawen newe men e dow koppi men, ceernden kootli men haa mba*en e tamooɓe koppi men.
Huɓindaade e rukuu men, deestinen juuɗe banngeeji men, en peññintah hella aɓɓuga faade e wonngo ngo.
14.
Keeci ki fotandira, hoore nde foocco wondude e keeci, en ɓamtataande, en mbeñataande.
15.
Mbi*en Senaade woodanii Joomiraawo Cenii ɗo O.
En pilloto cubahinagol ngol laabi tati, ko ɗuum ɓuri ɓadaade timmal, subhinaade gootol na yona, si en haajaama ɓeyden, nooninen cubhinagol garngol e hadisaaji.
16.
Jikruuji kaalateeɗi e rukuu na limti limtini.
17.
Sami*a Allaahu liman hamidahu.-Alla nanii mantoowo Mbo.
En kaalan jikru on nde ndariɗen ummaade e rukuu,foti en teel wolla gooto e men won imaam.
18.
ɓamten juuɗe men haa tolno balabe wolla noppi, ko ni wini ngonko tataɓo ɗo ɓamtaten juuɗe.
19.
Refti poten heɗen ndari wiiɓe:
Rabbanaa walaka al hamdu- Joomiraawo jottooɗe ngoodanii Ma-.
20.
Na woodani en caggal ɓamtaade e rukuu yortinde juuɗe wolla tamde ɗe.
21.
Ina jeyaa e sunna juutnude daragol caggal rukuu, e huɓindaade heen.
22.
Allaahu akbar.
Refti payen leydi habbirɓe habbiraandu eggude ummaade e darnde faade e sujuudu.
Ngardinen juuɗe ko adii koppi wolla koppi ko adii juuɗe, no ɓuri newaraade fof.
23.
Na waɗɗii sujjude e yi*e jeeɗiɗi, hono no Nelaaɗo jannginiri en nih-yo o his-.
Tiinde wondude e hinere, e newe juuɗe, e pele, e koppi ɗiɗi.
24.
Mbaɗen ceɓe peɗeeli pele faade funnaange, ndarnen koyɗe ɗiɗe ɗe.
Ceernden hakkunde bu*e ɗe ɓamten reedu gaa e maaje.
ɓamen jiraaje ɗe e leydi he ngoɗɗinen ɗe banngeeji ɗi, tawde wonah e dental ngonɗen e juulde heɗen kuli lorlude wonɓe hedde men.
Mbaɗen newe men sawndo balabe wolla sawndo noppi.
25.
Mbi*en Senaade woodanii Joomiraawo Toowɗo O.
En pilloto cubahinagol ngol laabi tati, ko ɗuum ɓuri ɓadaade timmal, subhinaade gootol na yona, si en haajaama ɓeyden, nooninen cubhinagol garngol e hadisaaji, toroɗen ko faalaɗe jam aduna e laakara.
26.
Ɓe maaki kadi: Maccuɗo ɓurata ɓadaade Joomiiko ko nde o sujji nde, kebbinee du*aa.
27.
Allaahu akbar.
Kabbiren ɓamten hoore men e sujuudu.
Mberten koyngal nanal ngal njooɗoɗen e maggal heɗen ngoni huɓandiiɓe, ndarnen ñaamal ngal, kuccinen peɗeeli men funnaange.
Wolla:
Ndarnen pele ɗiɗe ɗe fof, njooɗoɗen e teppe men.
mberten jiraaje men,ñaamal wona e dow bu*al nyaamal,nana ngo wona e nanal ngal,tolno hofru wolla dow hofru.
28.
Joom am hafranam.
En tororto nih hakkunde sujjudaaji ɗi, njooɗoɗen heen ngoni huɗandiiɓe.
29.
Allaahu akbar.
Payen leydi ngam sujuud ɗimma, oon ne ko hono sujuud gadana o to bannge mbaadi e ko haalate.
30.
Allaahu akbar.
Ngadden darnde ɗimmere, e sifa no mbaɗnaɗen e darnde adanere he.
Fawde juuɗe, janngude faatiha, e aaya wolla aayeeje e quraana.
Refti turoɗen.
Allaahu akbar.
Refti ndaraɗen.
Sami*a Allaahu liman hamidahu.-Alla nanii mantoowo Mbo.
Refti njahen ngam sujjude.
Allaahu akbar.
Cujjen sujuudaaji ɗiɗi, refti njooɗoɗen ngam taayaade.
Allaahu akbar.
Allaahu akbar.
Allaahu akbar.
31.
Caggal gasnude darnde ɗimmere njooɗoɗen ngam taahiyaade,njooɗoɗen heɗen mberti koyɗe.
32.
Joɗnde wertude koyɗe wonata ko e taayiyaade juulde nde darɗe ɗiɗe, hono juulde subaka e juma, e juulde taaske wolla juulde koorko, ina wona kadi ne juulde nde darɗe nay, e saanga jooɗogol hakkunde sujuudaaji ɗiɗi.
33.
Bakkaat alanah oon mbo hattanaani wertude saanga jonnde sabu ɓuttidde, wolla muusgol pele wolla ko wonah ɗuum, oon yo o jooɗoro no o waawiri.
34.
Saanga taayagol en lelat newre junnga ñaama e dow bu*al nyaamal wondude e tamde peɗeeli fof si wonah joopordu, sabu en njoooporatndu.
35.
Pegginen-ndu wona hono feggere- wordu wondude hakkundeeru, njooporen joopordu.
36.
Tawi ko junnga nyaama noon en mbertatnga e dow bu*al nanal wolla tamen ngal e hofru.
Ina yiɗa e saanga taayagol nde ndaarɗe men ngonata e joopordu junnga ñaama.
37.
Koofnaali e juulɗeele e laaɓɗi ngoodanii Alla, yo kisal won e Ma aan annabiija e yurmeende Alla e barke Makko, yo kisal won e amen e jiyaaɓe labaaɓe ɓe, mina seedoo wonde Alla mbo wonah Alla O alah, mina seedo wonde muhamadu ko maccuɗo Makko e nelaao Makko.
En njanngat taahiyaatu gadana o tan tawde ko juulde nde darɗe tati wolla nde darɗe nay.
Si tawii ko juuld nde darɗe ɗiɗe hono subaka wolla aljuma maa julde koorka wolla taaske, en timminirat taayagol ngol e du*aaw mbo Ibraahiima.
Oon woni : Alla juul e muhamadu e yimɓe galle muhamadu hono no njuulirɗa e Ibraahiima e ymɓe galle Ibraahiima, Aan ko A jettateeɗo tedduɗo, Aan Alla barkin muhamadu e yimɓe galle muhamadu hono no barkininɗa ibraahiima e yimɓe galle ibraahiima, Aan woni jettateeɗo tedduɗo.
38.
Assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatu huu-yo kisal Alla won e mon e yurmeende Alla-.
Assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatu huu- yo kisal won e mon e yurmeende Alla.
Silmingol ngol arata ko caggal gasnude taahiyaade e janngude du*aawu jolɗo ummaade e sunna annabiyanke, kono tan ndii mbaadi wonata ko e juulnde nde darɗe ɗiɗe.
39.
Nanen nangol koyngol: Allaahu akbar.
Si tawii juulde konde darɗe tati hono futura, wolla nde nay hono tiisbaar ma takkusaa geeƴe:
40.
En ummmota caggal taahiya ngadana o ngam juulde darnde wootere si en ngonii e futura, wolla daɗe ɗiɗe si en ngoni e tiisbaar wolla takkusaan, njanngen faatiha, wondude e addude kala ko kaalnaɗen ko adi ko faati e rukuu e sujuud e daraade e jooɗaade.
41.
Allaahu akbar.
42.
Nelaaɗo jooɗotono e jooɗorde makko e tahiya cakkatiiɗo o e kala juulde jogiinde taahiyaaji ɗiɗi.
43.
Jooɗaade e rotere wonata ko e taahiya cakkatiiɗo o tan e juulde tataɓiire e nayaɓiire, ɗum na jogii mbaadiiji ceertuɗi.
44.
Wertude nanal e darnude nyaamal, e yaltinirde ɗe bannge nyaama, dote ɗe pawo e leydi.
Wolla:
Wertude pele dide fof, e yaltidedeɗe to bannge ñaama to.
Wolla:
Nde o wertata koyngal ñaamal, o naatna nanal hakkunde bu*al e korlala.
45.
e nder jonnde taayaade sakket, njanngen taaya ndewnen heen juulde e Annabi-yo o his-.
46.
Ko adii nde cilminten, e caggal gasnude taayaade, moolden e Alla e gede nay: lepte jahannama, lepte yenaande, e fitine nguurndam e maayde e bone fitina masiihu addajjaal.
Du*aade ko faala jam aduna e laakara.
47.
Assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatu huu.
Assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatu huu.
Juulde gasratah si wonah silminde.
48.
e silminde ngaynirten juulde men.
Astagfirullaah, Astagfirullaah, Asagfirullaah- woni yo Alla yaafo mi.
49.
Ina jeya e sunna yaafnaade Alla laabi tati, refti jantoro Alla no ardi nih ummaade Annabi-yo o his-.
m.
Ko winnda ko e ayaawo.
1.
Ko a imaam wolla gooto.
2.
Habbiraandu harmanirdu.
3.
ɓamten juuɗe haa tolnoo e balabe.
4.
Ɓamtenɗe haa ɗe tolnoo noppi hono laawol gadanol ngol.
5.
Pawen juuɗe e becce.
6.
Wolla dow wuddu.
7.
Wolla les wuddu.
8
Junnga men ñaama fawee e dow junnga men nano.
9.
Wolla tamren ñaama men e dow diraa men nana.
10.
Du*aawu uditgol juulde.
11.
Mbi*en Aan Alla woɗɗin hakkunde am e goopi hono no ngoɗɗandirɗa hakkunde funnaange e hirnaange, laɓɓina am e goopi hono no comcol danewol laɓɓinirte e tuundi, Alla lootram e goopi galaas e ndiyam e meesre.
12.
Ina jeya e sunna waɗde ɗum nooneeji hakkunde majji.
13.
Moolaade.
14.
Mbeɗo moolo e Alla bone seytaane diddaaɗo e yurmeende o.
15.
Al Faatiha.
16.
Denndaangal jettooje ngoodanii Alla jom yurmeende heewnde huftadinnde jom yurmeende heewnde heeriinde, jom nyalawma njoɓdi, ko Aan min ndewata, ko e Ma min ballakinto, feewnu amen e laawol poocingol, laawol ɓe neeminɗa e dow mum en ɓe ngonah tikkanaaɓe ɓe ngonah majjuɓe.
17.
Aamiin.
18.
Ko du*aa woni maana mum ko: Yo Alla jaɓ.
19.
Njanngen ko newii e quraana.
20.
Arrukuu.-turaade-.
21.
Allaahu akbar.
22.
Tawa keeci na fotondiri ki turaaki.
23.
Mbi*en Senaade woodanii Joomiraawo Cenii ɗo O.
24.
Ina jeya ko janngate e rukuu ko ittaa e sunna:
25.
Subbuuh qudduus, Jom malaykaaji e ruuhu.
26.
Subhaanaka rabbana-senaare woodanii Ma Joom am e jettooje, Aan Alla yaafomi.
m.
Sami*a Allaahu liman hamidahu.-Alla nanii mantoowo Mbo.
28.
Joom am woodanii Ma jettooje, jettugol keewngol laaɓngol barkinangol e nder mum.
29.
njortinen juuɗe men.
30.
Wolla tamenɗe.
31.
Sujjude.
32.
Tiinde wondude e hinere.
33.
Newe ɗiɗe.
34.
koppi ɗiɗi.
35.
e pele ɗiɗe.
36.
Mbi*en Senaade woodanii Joomiraawo Toowɗo O.
37.
Maccuɗo ɓurata ɓadaade Joomiiko ko nde o sujji nde, wadde kebbinee du*aa.
38.
Jonnde wertude.
39.
Jonnde ɓarfinaade.
40.
Joom am yaafomi -laabi tati-.
41.
Alla yaafomi, yurmo mi, heɓɓito mi, fewnam, arsaqinam.
42.
Subaka.
43.
Al juma.
44.
juulde koorka.
45.
Tiisbaar.
46.
Takkusaan.
47.
Futura.
48.
Geeƴe.
49.
Kofnaali e juulɗeele e laaɓɗi ngoodanii Alla, yo kisal won e Ma aan annabiija e yurmeende Alla e barke Makko, yo kisal won e amen e jiyaaɓe labbaɓe ɓe, mina seedoo wonde deweteeɗo e goonga alah si wonah Alla, mina seedo wonde muhamadu ko maccuɗo Makko e nelaao Makko.
50.
Oon woni : Alla juul e muhamadu e yimɓe galle muhamadu hono no njuulirɗa e Ibraahiima e ymɓe galle Ibraahiima, Aan ko A jettateeɗo tedduɗo, Aan Alla barkin muhamadu ebyimɓe galle muhamadu hono no barkininɗa ibraahiima e yimɓe galle ibraahiima, Aan woni jettateeɗo tedduɗo.
51.
Tiisbaar - takkusaan- futura-geeƴe.
52.
Juulde: subaka-aljuma- taaske e koorka.
53.
Oon woni : Alla juul e muhamadu e yimɓe galle muhamadu hono no njuulirɗa e Ibraahiima e ymɓe galle Ibraahiima, Aan ko A jettateeɗo tedduɗo, Aan Alla barkin muhamadu e byimɓe galle muhamadu hono no barkininɗa ibraahiima e yimɓe galle ibraahiima, Aan woni jettateeɗo tedduɗo.
54.
Assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatu huu- yo kisal won e mon e yurmeende Alla.
55.
Si o jooɗiima e darnde sakkatiinde, o ardina nanal makko, o darna nyaamal ngal, o jooɗo e jooɗorde makko. Ko Bukhaari fillii mbo.
56.
Jooɗorde dote.
57.
Aan Alla mbeɗa moolo e Ma lepte jahannama, e lepte yenaande, e fitina nguurndam e maayde, e bone fitina masiihu addajjal.ko Muslim habri mbo.
58.
Aan Alla pellet mi toon ñii hoore am ko heewi, alah jaafatooɗo bakkatuuji mbo wonag Aan, wadde yaafomi jaafagol ummingol e Ma, yurmo mi ko Aan woni jurmotooɗo jaafatooo. ko Bukaari fillii mbo.
59.
Alla yaafomi(laabi tati)
60.
Eggaama e Abuu Sa’iid al Khudrii (yo Alla wele mo), o wi’i: Mi nanirii Nulaaɗo Alla on mo jam e kisiyee woni e mun on no maaka: Ko juulde jiyaado adotee haasbeede nyande darnga e golle mum, sonde labaama o malee o hisa, sonde bonii o sooya o perta. Ko Abuu Daawuud e Tirmijii e Nisaa*ii kabri mbo.