المنهج الوجيــز

En fuɗɗorii Innde Alla, Huuɓuɗo yurmeende, Heerorɗo yurmeende.

Tonngaande.

Laawol jannginirgol sifayankeewol wonande juulɗo keso.

En fuɗɗorii Innde Alla, Huuɓuɗo yurmeende, Heerorɗo yurmeende.

Fuɗɗorde.

Denndaangal jettooje ngoodanii Alla Oon peewnuɗo men e islaam, O tinndini men jam, O neli e men ɓurɗo e winndere he-yo o his- caggal ɗuum: Ina wela amen nde min ngaddanta on nde deftere-muqarrar -anndinatnde on diine goongo(diine islaam), nde fencita heen geɗe alah e saguyankooje ko faati e gannde e golle, haa nde wona coktirgal ma ngam anndude diine ma, nde wallu ma e darnude laabi diine islaam. Nde deftere Muqarrar ina wallu ma e ɗuum :

1: Laaɓtingol tonngongol ko faati e diine islaam, e ko ɓuri ɓanngude e geɗe mammba njane.

2:Miijo huftadinngo ko faati e (Quraana tedduɗo o ), e firo yogo e maanaaji cimooje Quraana daɓɓe ɗe.

3- Laaɓtingol tonngangol wonande ñaawooje dewe Alla baɗɗiiɗe.

4- Laaɓtingol tonngongol wonande ko ɓuri ɓanngude e ñaawooje gollondire e aadaaji e jikkuuji nder islaam.

Initeeji deftere nde feccaama fotde eɓɓaande jannginde binndanɗe kala heen gootel ina fecca e nder balɗe jeegom, wondude e dottude yonto kala winndannde. Deftere muqarrar nde yaltinaama e laawol janngingol coomngol coftale e ekkitale ballooje juulɗo keso o reende kumpital e faamde ngal, yantude e naamne peewnooje e gasirde kala jannganirgel gootel haa janngoowo o waawa qiimaade tolnde faamu mum e o muqarrar.oo muqarrar hembo mofti e mbaadiiji ɗi nganndudɗa muuyaa heen ko jeyeede e moƴƴingol gollirgol jannginirgel juulɗo keso .e wallude mbo e faamde muqarrar yeru ko arata ko:

Ndi mbaadi ina joopo himmude ngal kumpital, e waawde woodde naamnal jowitiingal heen e gasirde winndande nde.

Ngel ciftanirgel ina joopo anndinde e firde daaɗe ngarɗe e nde winndannde.

Wiitu.

Nde taƴre honde joopo yeewtere hakknde janninoowo e jnngoowo, ina faanda e loowdi mum ɓamtude mbaawka miijaade e ɓulnaade wonande jannggowo o.

Ekkitannde.

Honde soomi e coftal ekkitagol pawingol e miijo e ɓulnaade wollo reende.

Bismilla ma e ngal ɗatngal jande haɗoore.

Eɓɓaande janngairde..

Jonnde.

Taƴe.

Waktu.

Hojomaaji 10.

Hojmaaji 15.

Hojomaaji 20.

Hojomaaji 30.

Hojomaaji 45.

Ñalawma gadana.

Jonnde adanere.

Ngardinaaji.

1- Anndandirde e tinndinooje.

2- Naamne goodalyankooje;( enen ngoni hoɓe? hoɗo kuccɗen?)

3- Neema peewal.

Islaam:

1- Hol ko woni islaam?

2- Hol ko waɗi mi jebbilaade?

3- Winndereyankaagal islaam.

4-Islaam no momta ko adii mbo e bakkatuuji.

5-Islaam woni diine battandiiɗa.

6-Annabaagal Muhammadu yo jam e kisal won makko.

7-Ɓetirgal ɓurandirde e nder islaam.

8-anndude doosde diine islaam.

Hono njebbalirtoo mi.

1-seedanfaaji ɗiɗi.

2- Maana seedenfaaji ɗiɗi.

3-Baɗɗiiɗi seedenfaaji ɗiɗi.

Fooftaade.

jonnde ɗimmere.

Hono callaginirtoo mi?(golal)

Hono njuuldat mi?(golle)

Ciftanirel ñalawma gadana.

Ñalawma ɗimma.

Jonnde adanere.

Hol ko woni iimaan?

Doosɗe iimaan:

1- Goonɗinde Allah

2- Goonɗinde malaykaaji.

3- Goonɗinde defte tellinaaɗe.

4- Goonɗinde annabaaɓe.

5- Goonɗinde ñalawma cakkatiido.

6- Gooɗinde hoddirore

Ɓesnooje iimaan.

Quraana tedduɗo o.

Hol ko woni Quraana?

Quraana woni ñamri wonki e hakkille.

Quraana woni laawol nguurndam.

Daarti Annabaaɓe e nder Quraana.

Reende simoore Ikhlaasi e faamde maanda hende.

jonnde ɗimmere.

Dewal:

1- Maana dewal.

2- Sarteeji jaɓeede dewe Allah

3- Nooneeji dewe.

Laaɓal.

Nooneeji laaɓal:

1- Laaɓal co'etengal: woni asli huunde fof ko laaɓal, geɗe coɓɗe, ittude soɓe, humtuje haaju.

2- Laaɓal maanayankeewal: ɓamtude taƴre, ndiyam kuuterteɗam ngam ittude soɓe.

Ciftinirgel ñalawma ɗimma.

ñalawma tataɓere

Jonnde adanere.

Hono calliginirtoo mi? ( to bannge miija):

Maana sallige.

Hono callagirtaɗa?

3- Pirtooji sallige.

4- Baɗɗinooji sallige.

5- Moomde e jawrabeeje.

Reende simoore falaqi e faamde maana mayre.

jonnde ɗimmere.

Hono lootorotoo mi?

Maana lootngal.

Hono lootortoɗen ?

Honde lootngal waɗɗi?

Ko harmani gonduɗo e janaaba.

5- Taamamuya.

Fiilayru e ɗiiƴam ɓesngu:

1- Nooneeji ƴiiƴameeje jaltooje e debba.

2- Ñaawooje fiilayru e ɓeyngu.

Reende simoore Annaasi e faamde maana mayre.

Ciftanirgel ñalawma tataɓere

Ñalawma nayaɓa.

Jonnde adanere.

Reende simoore Al Kaafiruuna e faamde maana mayre.

Hono njuuldat mi? (miijo):

1- Ho ko woni juulde ?

2 - Hono ko waɗi heɗen njuula?

3 - Tolnde=daraja= juulde.

4 - Sarɗeeji juulde.

5 - Juulɗeele joy ɗe.

6 - Hono njuulirten?

jonnde ɗimmere.

Juulde:

1 - Timminde sifa juulde.

2 - Juulde juma.

Ciftanirgel ñalawma nayaɓo.

Ñalawma joyaɓo.

Jonnde adanere.

Reende simoore Al Kawsar e faamde maana mayre.

Zakah

1 - Hol ko woni zakah?

2 - Hol ko waɗi =saabi= heɗen ngaska?

3 - Hono ngaskirten ?

Koorka:

1 -Hol ko woni koorka?

2 - Hol ko waɗi heɗen koora?

3- Bonnooji koorka.

4 - Hoɓe woni dagnanaaɓe taƴde e nder lewru koorka.

Hajju:

1 -Hol ko woni Hajju?

2 - Hol ko waɗi heɗen kajja?

3- Hombo hajju waɗɗii e dow mum?

jonnde ɗimmere.

Reende simoore Al Asri e faamde maana mayre.

Ɓoornanteeri:

1- Asli e nder ɓoornanteeri.

2- Ɓoornanteeje karminaaɗe.

Ñaamdu e njaram:

1- Asli e nder ñaamdu e nder njaram.

2- Ñaamɗeele e njarameeje karminaaɗe.

3- Hol ko woni sarɗeeji kirse sariyankooje?

4 - Ñaawooje kirse e nder restaraaji =nokkuuji ñaamirɗi=e nokkuuji ka yeeyate.

Ciftanirgel ñalawma joyaɓo.

Ñalawma jeegaɓo.

Jonnde adanere.

Gollandire jawdiyankooje:

1- Hol ko woni gollandire jawdiyankooje?

2- Asli e nder gollondire jawdiyankooje.

3- Gollondire jawdiyankooje karminaaɗe.

Jikkuuji:

1- Jikkuuji e nder islaam.

2- Ɓural moƴƴude jikku.

3- Jiilorɗe jikkuuji e nder islaam.

jonnde ɗimmere.

Reftaade cimooje deenaaɗe ɗe.

Reftaade sifa sallige sifa juulde.

Ciftanirgel ñalawma jeegaɓo.

Geɗe loowdiiji ngol coɗol( o manhaj)

Taƴre aranere

Diine islaam.

Taƴre ɗimmere.

Quraana tedduɗa o.

Taƴre tataɓere.

Dewe Alla.

Taƴre nayaɓere.

Ñaawooje islaamiyankooje.

Taƴre aranere

Diine islaam.

Winndannde adanere.

Islaam e naamne mawɗe=njane ɗen=.

Ndalla =heblo=.

Ina jola e hakkillaaji aade en naaɓne jowitiiɗe e goodal neɗɗe, e hol ko woni haqiiqa fiyaaku mum en, e ko addi ɓe ngari e sabaabu garal maɓɓe, e hoɗo woni battane fiyaaku maɓɓe, Islaam noon jaabiima ɗe naamne fof jaabagol laaɓtungol =ɓanngungol:

Naamnal aranalgal.

Hombo woni enen?

Islaam ina anndina neɗɗa wonde ko e tagaaɗe Alla keewɗe o jeya, Alla ɓurnii mbo ko heewi e tagaaɗe, O eeltani aade ko heewi ngam o wallitoroe e himmeeji ɗaɓɓaaɗi e yonto nguurndam makko. Alla toowɗo O daali: ( Pellet Min teddanii ɓiy aadama Min ndoondiiɓe e nder jeeri e maaya Min njeɗi ɓe laaɓɗe dagiiɗe Min ɓurniɓe ɓurnugol e dow ko heewi e ko Min tagi ). ( Al Israa'i 70).

Alla waɗii e neɗɗa nanndugol e :

Malaykaaji ka bannge laaɓal majji e dewal Alla.

E Seytaneeji ka jeddugol e ka goopol.

E kulle ka haarnude tuuyaaji mum en.

O waɗi e aade heblanaade moƴƴere, e heblanaade bone, O okki mbo ko seerndirta hakkunde jam e bone; hono neesu e hakkille.

O waɗi mbo dimo cuɓotooɗo naamnitteeɗo ko o suɓii ko e ko o golle makko.

Malykaaji: ko e tagoore Alla toowɗo O, Alla tedduɗo O tagriiɓe e annoore, koɓe eeltaaɓe, jiyaaɓe tedduɓe, ɓe ngoopatah ko Alla yamari ɓe hoɓe ngolla ko ɓe njamira ko, hay gooto anndah limoore maɓɓe si wonah Alla.

Naamnal ɗimmal:

Hoto ummiɗen? hol ko waɗi? Alla ina hollira wonde asli neɗɗo ko loopal, ko e hengal Alla tagiri Aadama, ko kanko woni baaba mum aade en fof, Alla toowɗo O daali: (Min tagirii neɗɗo lexol e loopal) (Al Muuminuun:12) Woni faandaare tageede neɗɗo ko rewde Alla toowɗo O, wondude noon e yondinaade Alla e tagde mbo, Alla daali: ( Mi tagiraani yimɓe e jinneeji si wonah haa ɓe ndewa Mi.) ( Ajjaariyaati)

Aadama

Alla siimatanii en e Quraana tedduɗo o hono O tagiri Aadama e hono seytaane fuɗɗori añde mbo, ndaar tafsiir simoore Al Baqara aayeeje:(30-39)

Wiitu.

Yerandir miijo ma ko faati e maana goodal ma ko adii nde naatata islaam e caggal nde naatɗa islaam:

Naamnal tataɓal:

Hoɗo njahata? Quraana tedduɗo ɓanngani wonde kala neɗɗo gonɗo e dow o aduna ma o maay, e maayde makko noon yonto golle mum timmata, golle haasbeede e njoɓdi puɗɗo, Alla daali: ( Pellet aan ka a maayo e kamɓe neh koɓe maayooɓe refti onon tigi ñande darnga ka Joomi mon ko on ñaawdooɓe) ( Ajjumuri 30-31)

Si aade maayi o egga faade e yolnde nde o naamnate diine makko, o yoɓe heen golle makko, Alla daali: ( Kala fittaandu ma meeɗ maayde tigi tigi njoɓetezon ko njoɓdiiji mon haa timma ñande darnga kala goɗɗinaaɗa yiite o naatna aljanna o daɗii nguurndam aduna wonah si wonah dakamme koomtoowo.) (Aali Imraana: 185)

Si ñalngu darnga arii, Alla ummina maayɓe ummaade e Gnaale maɓɓe ngam haasbeede e ñoɓeede, yimɓe iimaan njoɓrire aljanna, yimɓe keefeeru njoɓiree yiite, Alla Toowɗo O daali: ( Ko hono noon Min mbahyirii ma Quraana arabiyanke haa njeertina yuman gure(makka) e wonɓe e sera manngo, njeertina ñande mooɓru mbo sikke alah e mum fedde goo wona e aljanna fedde wonnde nde wona e sa'iir) (Assuura)

Neema peewal: Kala gannduɗa ñeeñal e tagu makko, e battane patɗe yimɓe ñande darnga, ma o yanane wonde neema feewneede e diine goonga e gollude golle moƴƴe ɓuri mawnude e neemaaji ɗi Alla neemini jiyaaɓe mum, ko ɗum saabi Alla farli e jiyaaɓe Makko saanga juulde ndeɓe ñaagatoo Mbo feewde e laawol pooccingol, ngool woni diine islaam, ngool woni jottinatngol faade e weluya Alla Toowɗo O.

Wuurnude leydi ina jeya e ko aade foti daranaade e nguurndam mkko, ngam o newnanee waawde waɗde oon himme mawɗo Alla heblii neesu aade haa o waaw daraade e ndeen darnde, miɗa firta hono aade waawata wuurnude ndi leydi ko gaa e denndaangal tagaaɗi goɗɗi ɗi?

jaŋta yogo e batte jowitiiɗe e anndude battane tagoore caggal maayde?

Naaɓne pooccooje

Hono islaam ɓurdini aade e dow denndaangal tagaaɗi ?

Hol ko woni faandaare tagde neɗɗo?

Hol waɗi Quraana feñciti daarol puɗɗogol tagu?

Si aade maayi o egga faade e yolnde nde o naamnate diine makko, o yoɓee heen golle makko.

Woni faandaare tagde aade ko wuurnude leydi e moƴƴinde ndi ngam wuure e mayri.

Ina selli.

Sellaani.

Caggal nde njannguɗa faandaare islaam ko faati e woodeede neɗɗo:

Sifa ko tinata tawa ina yaadi e neesu ma nderiyanke e ko ɓernde ma tinata.

Winndannde ɗimmere.

Hol ko woni islaam?

Ndalla =heblo=.

Islaam woni diine mbo Alla neldi Muhamadu-yo o his- kombo jokkuɗo ko Nelaaɓe adiiɓe ngadduno, mbo fawii ko e wonde deweteeɗo kaanduɗo reweede ko gooto mbo alah denndadiijo, ko Kanko woni Alla tedduɗo, Mbo alah ballo e laamu makko he, O alah jahoowo hakkunde makko e jiyaaɓe makko he, kono hol ko saabi mbeɗa jaɓa islaam? mbela ko mbo diine fof en wollo ko aarabooɓe tan mbo heerori? Hol mbo woni Annabi hembo? Mbela annabi goɗɗo ma ar caggal makko?

Hol ko saabi mbeɗa jebbilo?

Ina woodi yogo e aade en ina naamno: Ko hol ko saabi mina jebbilo?

Jabawol ngol woni: mi jebbiloto ngam geɗe ina e heɗe:

Gadanel ngel woni: diine Islaam woni diine mbo Alla welana jiyaaɓe Makko, hay gooto jaɓantaake diine mbo wonah islaam, Alla daali: ( Kala mbo ɗaɓɓi diine mbo wonah diine islaam o jaɓanetaake mbo ka laakara o jeyetee ko e pertuɓe) (Aali Imraana:85)

Ɗimmel ngel woni: Diine islaam woni diine Annabaaɓe ɓe fof, homba yamira gooŋɗinde Annabaaɓe ɓe fof, hakkunde maɓɓe seerndetaake. Alla daali: ( mbi'e min ngooŋɗanii Alla e ko tellina ko e Ibraahiima e Ismaa'iila e Ishaaqa e Yaaquuba e Asbaaɗi e ko Muusa e Iisa totta ko e ko Annabaaɓe totta ko ummaade e Joom maɓɓe min ceerndatah hakkunde gooto e maɓɓe minen de mbeɗa min njebbalanii Ɓe) Simoore Baqara: 136). Luural hakkunde Annabaaɓe ko luural to bannge sariyaaji jowitiiɗi e golle jiyaaɓe, Alla Toowɗo O daali: ( Gooto e mon fof Min mbaɗanii mbo sariya e laawol) ( Al Maa'ida) Ɗuum woni Alla waɗanii kala leñol e leƴƴi he sariya mbo ɓe ñaawirte, e laawol ngol ɓe ɓallarii Alla, kala leñol ina jogii ñaawooje ɗe ngol heerori, e sariyaaji jaaduɗi e maɓɓe, tawi ko to bannge fiɓnde, fiɓnde maɓɓe fof ko wootere. Refti Alla neli timminoowo annabaaɓe Makko Muhamadu-yo o his- o timmini Nelaaɓe, sariya makko timmini sariyaaji, hay gooto jaɓantaake si wonah diine islaam.

Tataɓel ngel: Naatde e islaam ko laawol faade e malal aduna e daɗde ka laakara, hay gooto mbo noddaango Muhamadu heɓtii daɗatah si woah o gooŋɗin mbo e rewi e makko, Alla daali: ( Kala mbo ɗaɓɓi diine mbo wonah diine islaam o jaɓanetaake mbo ka laakara o jeyetee ko e pertuɓe) ( Aali Imraana: 85) Nelaaɗa Alla-yo o his maaki: " Mi woondarii Mbo fittaandu Muhamadu woni junngo makko hay gooto nanatah kam e ngol leñol yahuudiyanke wollo nasraaniyanke, refti o maaya, o goonɗinaani ko neldiraami ko si wonah o jeyee e yimɓe yiite" ( Ko muslim habri mba 153)

Nayaɓel ngel woni: Islaam ina jaabo jaabuyaaji laaɓtuɗi ko faati e naamne mawɗe: Hol ko saabi ngar mi e aduna? Hoɗo ummii mi? Hoɗo njahat mi caggal maayde?

Joyaɓel ngel woni: Islaam ko diine jaaduɗo e neesu, fuɗɗaraade e qiima mawɗo o oon woni wootadinde Alla e haaɗtirde e neediiji peewnooji e diine moƴƴo pooƴtiiɗo.

Wiitu.

Hono diine Islaam wonirta diine denndaangal Annabaaɓe ?

Ina e keeriiɗi islaam:

Islaam ina seeri e diineeji keddiiɗi ɗi e geɗe limti limtinɗe ɓuri ɓanngude e ɗiin keeriiɗe ko:

1- Islaam ko diine winndereyanke.

Diine islaam heeranaaki Arab en tan, kono ko mbo diine mbo Alla welanaa denndaangal yimɓe, ko Alla daalani Nelaaɗa Makko Muhamadu - yo o his-: ( Mi neliraani ma si wonah yurmeende wonande winndere nde) ( Al Anbiyaa :107). Alla tedduɗo O waɗii Annabi yo o his ko yurmeende wonande aade en fof, o feewndaɓe faade e laawol iimaan, O waɗi siriya makko o ɓuri yaajde e sariyaaji sabu yurmaade yimɓe.

Faa'iida.

Islaam ina hormii aadaaji leƴƴi e finaa tawaaji maɓɓe mbo doolnataae e waylude ɗi si wonah ɗi luutndi huunde e tinndinooje islaam e jannginale mammbo.

2-Islaam ina heefa bakkatuuji gadiiɗi mbo.

Si aade jebbaliima jebbilagol gooŋɗungol; Alla jurmotooɗo mamtanat mbo denndaangal bakkatuuji gadiiɗi ɗi, ɗum ko e moƴƴe isslaam jeya. Alla daalani Nelaɗo makko-yo o his-: ( Maakan heefereeɓe ɓe siɓe haɗtiima O yaafooɓe ko ɓenni ko). (Al Anfaal: 38) Gorko gooto ariina e Annabi-yo o his- hombo faala jebbilaade kono o sarɗi nde o yaafate ko ɓenni ko, Nelaaɗo weltini mbo, O maakini mbo: " Mbela a anndah islaam ina yirbina ko adii mbo ko?) Ko Muslim yaltani mbo(121).

3- Islaam woni diine timminɗa.

Alla waɗii islaam ko diine jokkorɗo diineeji kammuyankooji gadiiɗi ɗi, O welanaa mbo tagoore nde fof haa darnga daro, alah diine goongo gootɗo e dow leydi hannde mbo wonah diine islaam; Alla daali: ( Kala mbo ɗaɓɓi diine mbo wonah diine islaam o jaɓanetaake mbo ka laakara o jeyetee ko e pertuɓe) (Aaali Imraana: 85).

Wiitu.

Hono nduttirtaa oon gaaƴatooɗo wonde islaam heerori ko Aarabooɓe?

Hombo woni Annabi Islaam?

Juulɗo ina gooŋɗini wonde ko Muhamadu woni timmorde annabaaɓe ɓe Alla neli faade e rewde mbo kaŋko tan, e wonde annabi goɗɗo aratah caggal Makko; Alla daali: ( Muhamadu wonaani baaba hey gooto e worɓe mon kono kay ko O Nelaaɗo Alla e timmoode annabaaɓe Alla ko gannda ganndal bellitingal kala huunde) ( Al Ahjb: 40)

Anndina diine:

Waɗɗii e juulɗo ko janngude e fiyaaaku diine makko ko o hatajini ko heen, haa o rewira Joom makko ganndal.

Annabi-yo o hs- reerɗinii feɗɗitaade e diine, O maaki: " Mbo Alla muuyani moƴƴere O feɗɗitat mbo e diine". Bukaari yaltani mbo(71).

Annabi habrii wonde ɗaɓɓude ganndal sariya ko laawol ngam naatde aljanna, O maaki: " Kala naatɗo laawo hombo ɗaɓɓira ngol ganndal, Alla newnana mbo laawol aljanna". Muslim yaltani mbo(2699).

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Ngam anndude daartol Nelaaɗo ko ɓuri janngu deftere Muhamadu Nelaaɗo Alla, wootnde e keewal ko Matjar Al USUUL winndaande e ɗemɗe winndereyankooje ɗe.

Momtu Barkud o ngam loowde deftere nde.

Defte keewɗe ɗe juulɗo waawata anndude diine mum ina ngoodi haa o waawa rewirde Joom makko ganndal, hombo foti wallinaade e heertiiɓe haa ɓe tinndina mbo ɓurɗe moƴƴude e defte he.

Ɓetirgal ɓurandirde ka Islaam:

Alla waɗii ɓetirgal ɓurandirde hakkunde jiyaaɓe ko iimaan e kulol Alla? ɓurandirde hakkunde juulɓe ko fotde semmbe iimaan maɓɓe, kono wonah mbaadiiji maɓɓe wollo asko maɓɓe, wollo mbaadiiji maɓɓe, wollo jawdi maɓɓe, Alla dali: ( Eehey mum yimɓe Mi tagii mon e gorko e debba mbaɗmi mon kinɗe e leƴƴi ngam nganndon ɓurɗo teddude e mon ka Alla ko ɓurɗo o hulde Alla pellet Alla ko ganndo ko O kumpatiiɗo). (Al Hujuraati :13)

Nelaaɗo -yo o his- maaki: " Eehey mon yimɓe, Joom mon ko gooto, baaba mon ko gooto, Aarabi ɓuraani mbo wonah Aarabi, mbo wonah Aarabi ɓuraani Aarabi, wonah boɗeejo e dow ɓaleejo, wonah ɓaleejo e dow boɗeejo, si wonah e kulol Alla). Ko Bayhaqii yaltani mba ka su'bil iimaan(4774).

Doosɗe islaam:

Diine islaam fawii ko e doosɗe joy:

Ina fawii e kala juulɗo nde darato e ɗe doosɗe joy haa islaam makko waawa fooccaade; sabu raɓɓaɗinaade e gootel e majji ina lorla islaam ma.

Seedanfaaji ɗiɗi

Seedaade wonde dewateeɗo e goongo alah si wonah Alla e wonde Muhamadu ko Nelaaɗo Alla.

Darnude juulde.

Ina waɗɗii e dow juulɗo juulde juulɗeele joy kala ñalawma, ma fira ɗum aroy.

Hoorde lewru koorko.

Tottirde zakaa

Hajjude ka Suudu Alla.

Caggal yeeɓde ma nde taƴre( nguurndam juulɗo keso) haal ko ɓurma fooɗde e islaam:

Momtu Barkud ngam eeɓde taƴre nde.

Hol ko woni geɗe doosɗeyankooje ɗe juulɗo foti janngude haa o rewa Alla no O yamari mbo nih?

Diine islaam ina soomi tinndinooje:

a- Jikkuyankooji.

b- ganndalyankooji.

c-golleyankooje.

Ko adii ko fof.

Limoore doosɗe islaam:

a- 6

b- (5c) 4

(d) 3

Caggal nde Alla hawrandiri jiyaaɗo e naatde islaam ina waɗɗii e makko anndude geɗe doosɗeyankooje diine newnanoowo mbo rewde Alla.

Ina selli.

Sellaani.

Windannde tataɓere.

Hono jebbilortoo mi?

Ndalla =heblo=.

Ina ɓuri heewde e yontaaji ɗi juulɗo keso yejjittah, oon woni yonto yeeynude naatde islaam tawa ko e wolude seedenfaaji ɗiɗi, e ngo yeeynaango o holli hoore makko ko adii goɗɗo go wonde o wontii ko o wonaana, e wonde gila e nde leƴƴande o taaɓiiɓiima taaɓal gadnal faade e goonga e nanngitaade e hembo. E nde winndannde ma anndu ko woni seedenfaaji ɗiɗi, e maana majji e ko ɗi mbaɗɗini e juulɗo.

Seedenfaaji ɗiɗi:

Alla waɗiri coktirgal naatde e islaam ko wowlude seedeeji ɗiɗi, ɗiin ngoni: Mbeɗa seedo deweteeɗo e goongo alah si wonah Alla. Mbeɗa seedo wonde Muhamadu ko Nelaaɗo Alla.

Hol ko faanda e seedenfaaji ɗiɗi he?

Gadanel: Maana seedaade deweteeɗo e goongo alah si wonah Alla.

Maana ( mbeɗa seedo deweteeɗo e goongo alah si wonah Alla): woni mbeɗa fiɓi piɓgol pellitangol wonde deweteeɗo kaanduɗo reweede alah si wonah Alla.

Ngol ceedagol ina soomi geɗe ɗiɗe:

Gadanal ngal:

Riiwde Alliyankeewal e mbo wonah Alla Toowɗo O.

Ɗimmal ngal:

Tabatinde Alliyankeewal wonande Alla gooto O.

Woni tigi diine islaam diine annabaaɓe fof: ko rewde Alla kanko tan, e yeddude kala ko ina rewe ko wonah Alla. Alla daali: ( Min nelaani ko adi Ma e nelaaɗo si wonah Min mbahyo e makko wonde alah dewateeɗo e goonga mbo wonah Miin ndewee Kam) (Al Anbiyaa 25).

Dagaaki e kala alhaali nde ffiɓatee alliyankaagal kala huunde si wonah Alla Toowɗo O, dagaaki ɓallaraade mbo wonah Alla kala noone e dewe.

Ɗimmel: Maana seedaade Muhamadu ko Nelaaɗo Alla.

Maana( mbeɗa seedo muhamadu ko nelaaɗo Alla): woni mbeɗa fiɓi piɓgol pellitngol wonde Muhamadu ko nelaaɗo Alla, e ko kanko woni timmoode annabaaɓe, annabi aratah caggal makko, nelal makko ko ngam yimɓe fof, Alla daali: ( Barkanii Oon tellinɗo furqaan haa nde wona jeertanirde wonande winndere nde) (Al Furqaan: 1).

Ekkitannde.

Caggal a ruttiima e deftere Muhamadu ko nelaaɗo Alla, winndu kumpitale garooje ko faati e nelaaɗo Muhamadu-yo o his-.

Momtu Barkud o ngam loowde deftere nde.

Innde makko:

Asko makko:

Jibineede makko:

Mawnugol makko:

Annabaagal makko:

Pergol makko:

Cankagol makko:

Cinndandirɗi seedenfaaji ɗiɗi:

Yonatah wowlude sedeeji ɗiɗi tan, kono alah e saga neɗɗo annda maana majji e gollirde koɗi mbaɗɗini ko, ina waɗɗii seedaade( dewateeɗo e goongo alah si wonah Alla) yeddude ko rewete goɗɗum ko wonah Alla, e goonɗinde Alla gooto jeyɗo, wondude e laɓɓinde dewal Alla ngal, Alla daali: (Kala jedduɗo bewnooji o gooŋɗini Alla o nanngatiima e ɓoggol tiiɗngol ngol taƴatah) (AL baqara: 256) Seedaade Muhamadu ko nelaaɗo Alla ina waɗɗina gooŋɗinde mbo ko o habri ko, e ɗoftaade mbo ko o yamiri e ko o haɗi, e de Alla waasata rewreede si wonah ko O addi ko.

Wiitu.

Hol ko saabi seedaade deweteeɗo e goongo alah si wonah Alla ina waɗɗini yeddude kala ko rewete ko wonah Alla? Renndu e wondiiɓe ma limtue ko waɗi yogo e yimɓe ina njiɗi fepindaade allaaji e noddude yimɓe faade e rewde ɗi.

Renndu e wondiiɓe ma limtude sababuuji baɗooji yogo e yimɓe reerɗude e pepindaade noone e allaaji e noddude yimɓe faade e rewdeɗi.

Ina jeya e dallillaji hakkilleyankooji ɗi Annabi Ibraahiima dallinori e dow yimɓe makko naamnaade ɓe: ( Mbela hoɗon ndewa ko cehaton) " Assaafaati : 95).

Naaɓne pooccooje

Ina selli.

Sellaani.

Si a anndii ko Alla woni deweteeɗo e winndere he, ɗum tan yoni daliil naatde e islaam:

Ina yona seedaade Muhamadu ko nelaaɗo Alla nde ngooŋɗinat mi ɗum tawa mi ɗoftaaki:

Caggal a seediima taƴre( hombo woni Muhamadu?) haal banngeeji manngu e neɗɗaŋkaagal Muhamadu-yo o his- fir laabi ɗi añɓe islaam ndewata haa ɓe mbonna mbaadi makko teddundi ndi.

E udditgol ma ngo hella( Iisa nder Quraana) yeewtu jotondiral hakkunde Muhamadu-yo o his- e Iisa -yo ɓe kis-.

Momtu Barkud o ngam juuraade sit o.

Winndannde nayaɓere.

Gooŋɗinde.

Ndalla =heblo=.

Ina heewi ko juulɗo heɓata deeƴre ɓernde saanaga nde o janngata Quraana wollo nde o juulata wollo nde o ummi e dewe Alla goɗɗe, ngol tingol ina toowo haa yottina joom mum en weytaare ɓernde e malal, ɗum ko batte e batte iimaan duñooje juulɗo nde waɗata nguurndam mum fof ngam Alla, o siina jamirooje Alla e weluya e gilli o woɗɗito kaɗaaɗi Makko e mbaadi ɗoftaade ɗoftagol bellitingol. Ma a anndu e nde winndannde ko fanda e iimaan e doosɗe mum e ɓesnaaɗe mum.

Hol ko woni iimaan?

Iimaan woni gooŋɗinirde ɓernde e ɗemngal ko ari ko ummaade e Alla, e ɗofaraade ɗum ɓernde wondude e gilleie njoorto e kulol, e gollirde terɗe, Alla Toowɗo o daali: ( Eehey mon gooŋɗinɓe ngoonɗinee Alla e Nelaaɗo Makko e deftere nde O tellini e Nelaaɗo makko e deftere telliinde ko adii kala jedduɗo Alla e Malaykaaji makko e defte makko e nelaaɓe makko e ñalawma cakkatiiɗo o majji majjere woɗɗunde). (Annisaa:136).

Wiitu.

Hol ko seerndi hakkunde njoorto e kulol?

Doosɗe iimaan:

Iimaan darii ko e doosɗe jeegom, ɗeen ngoni:

1- Gooŋɗinde Alla: juulɗo gooŋɗina woodeede Alla e Inɗe makko e sifaaji makko, e wonde ko kanko jeyi nde winndere yaacnde, ko kanko tagi nde, jeyɗo ko woni e hende, jiiloowo fiyakuuji mayre, garsakinoowo jiyaaɓe makko, o gooŋɗina wonde alah dewateeɗo kaanduɗo e reweede mbo wonah Makko, e wonde hombo sifaroo sifaaji timmal.

2- Gooŋɗinde Malaykaaji: Juulɗo gooŋɗinat woodde Malaykaaji tedduɗi, e wonde ko Alla tagi ɗi, koɗi dewooji Alla ɗi ngoopatah ko O yamariɗi, o gooŋɗina sifaaji majji e golle majji garɗe e deftere e sunna.

3- Gooŋɗinde defte tellinaaɗe ɗe: Juuɗo gooŋɗinat wonde Alla tellani e jiyaaɓe makko ummaadee e Mum defte e dow Nelaaɓe makko, ngam feewnude yimɓe e anndinde ɓe geɗe diine maɓɓe, ina heen Alla tellanii Tawreeta e Muusa ɓiy Imraana yo o his, O tellini Jabuura e dow Daawuuda, O tellini Injiil e dow Iisa, O tellini Quraana e dow Muhamadu yo kisal won e maɓɓe, ko ndeen woni sakkitiindejiimnde e majje.

4-Gooŋɗinde Annaaaɓe-yo ɓe kis-: Juulɗo gooŋɗinat wonde Alla nelii nelaaɓe faade e yimɓe maɓɓe O semmbiniri ɓe kaawisaaji tinndinooji gooŋɗude ɓe; ngam mbeltina gooŋɗinɓe, ɓe njeertina heefereeɓe, ɓe nganndina yimɓe maɓɓe fiyakuuji diine maɓɓe, ina waɗɗi e dow yimɓe mum en ɗoftaade ɓe e rewde ɓe e wonde Muhamadu woni cakkatiiɗo e timmoode maɓɓe.

Gooŋɗinde ñalawma cakkatiiɗo: Juulɗo ina gooŋɗina ñande darnga, e wonde Alla ina ummina maayɓe ummaade e genaale maɓɓe e oon ñalawma, O haasbooɓe golle maɓɓe, O yoɓaɓe, ina e maɓɓe naatooɓe aljanna , ina mum en naatooɓe yiite.

Gooŋɗinde hoddira: Juulɗo ina foti gooŋɗinde yala ko yanata e ndere foti ko ko moƴƴi wollo ko boni ko e hoddira Alla, O winndii ɗum e Alluwal deenangal ngal, alah ko wonata e nde winndere si wonah e muuyaande Alla.

Sirku(renndinde Alla e goɗɗo:

Ɗuum woni fiɓde allayankaagal e mbo wonah Alla Toowɗo O? wollo ɓallaraade ɗum dewal e dewe, ɗuum ko bakkaat njana, Alla yaafataako mbo, Alla daali: ( Pellet Alla yaafataaka nde o renndinte hombo yaafo ko jaasi ɗuum kala denndinɗo Alla e goɗɗo fepindiima bakkaat mawɗo.) ( Annisa 48).

Ko faanda e deftere e sunno: Quraana tedduɗo o e hadisaaji nelaaɗo Muhamadu-yo o his- ko ɗiin ngoni asliiji tigi wonande sariya islaam.

Alluwal deenangal: Ko deftere nde Alla winndi ko O hoddiri e tagaaɗe he haa darnga daro.

Ɓesnaaɗe Iimaan:

Gooŋɗinde ina jogii ɓesnaaɗe ina heen:

Deeƴde fittaandu: Gooŋɗinde ina deeƴna fittaandu gooŋɗinɗo, o wele Alla e hoddiro Makko, ndu hulatah si wonah Alla.

Anndude Alla Toowɗo O: Gooŋɗinta ina annda Joom makko ganndugol ɓeydatngol yowitaade e Joom makko, o annda Inɗe makko e Sifaaji Makko e golle Makko.

Mawninde Alla: Gooŋɗinɗo kala de ɓeydii anndude Alla o ɓeydoto teddinde mbo,o ɓeydo gilli e njoorto, ko noon kadi o ɓeydo kulol.

Tinde ɓural Alla e dow jiyaaɓe makko: Alla nelii e maɓɓe Nelaaɓe O tellini e maɓɓe defte; ngam ɓe peewa e diine goongo.

Yiɗde Malaykaaji: Ngam rewdeɓe Alla, e ɗoftade Mbo.

Yiɗde Nelaaɓe: Alla suɓiimo ɓe ngam ɓe yottina nelal makko e yimɓe he.

Tiiɗnaade e dewal Alla: Kala nde gooŋɗinde ɓeydii dewgol makko Alla ɓeydoto.

Nguurndam mbelɗam: Juulɗo welete ko Alla feccani mbo ko, o annda wonde ko heɓata mbo ko e musibbaaji aduna ko ngam ɓeydude daraja makko, o momta bonɗi makko, ko noon kadi o joorto ko Alla heblani mbo e neemaaji wonande gooŋɗinɓe ka laakara.

Waasde hoomtaraade aduna: Nguurndam aduna ko dottaɗam, ko ɗam laawol faade e nguurndam nduumiɗam ka laakara.

Huncude jiikijaaji (kala ko fawaawi e daliil diine wollo hakkille): Iimaan ina weecna ko heewi e ɗiin jiiki jaakaaji ina bonnaɗi.

Naatde aljanna: Oon woni galle neema duumiiɗo mbo taƴandirtah, Alla heblanii mbo wonande jiyaaɓe Makko gooŋɗinɓe.

Hoddirore: Ɗuum woni hoddirde Alla geɗe ɗe gila ko yenɗi, e anndude Alla wonde ɗuum ma yan e waktuuji ganndaaɗi ka Makko, e sifaaji keeriiɗi.

Ciftanirgel am.

Winndu yogo e ɓesnaaɗe iimaan ɗe tinata caggal naatde ma Islaam:

Maana gooŋɗnde Nelaaɓe woni: nde ngooŋɗinta annabaagal Muhamadu -yo o his-.

Ina selli.

Sellaani.

Caggal yeeɓde ma nde taƴre(hombo woni Alla) haal ko faati e manngu Alla Takɗo O.

Seeda nde taƴre(dosɗe iimaan jeegom ɗe) jaŋta batte ɗe paggitiɗa e gooŋɗingol ma kala doosgal e doosɗe iimaan.

Pooccugol jaatiyankeewol.

Faandaare janngingol.

Tolnde qiimnaade.

Alah.(ha aa)

Ina lofi

Ina moƴƴi.

Ina suɓa.

Mbela haɗa anndi jaabuyaaji naamne jowatiiɗe e goodal neɗɗa.

Mbela haɗa hattani firde maana islaam e mbaadi newiindi.

Mbela haɗa anndi laawol naatde islaam?

Mbela haɗa faama maana seedenfaaji ɗiɗi?

Mbela haɗa waawi firde jaadooji e islaam(geɗe alahsagayankooje cinndandirooje e islaam)?

6- Mbela haɗa anndi doosɗe imaan?

7- Mbela haɗa waawi firde maana gooŋɗinde Alla?

8- Mbela haɗa waawi firde maana gooŋɗinde malaykaaji?

9-Mbela haɗa waawi firde maana gooŋɗinde defte tellinaaɗe ɗe ?

10- Mbela haɗa waawi firde maana gooŋɗinde Nelaaɓe?

11-Mbela haɗa waawi firde maana gooŋɗinde ñande darnga?

126 Mbela haɗa waawi firde maana gooŋɗinde hoddirori

13- Mbela haɗa anndi hono kaaldata seenfaaji ɗiɗi kaalgol cellungol?

14- Mbela haɗa anndi hono juulɗo keso semmbinirta gooŋɗingol mum?

15- Mbela haɗa tina yiɗde diine islaam e nder ɓernde ma he ?

Taƴre ɗimmere.

Quraana tedduɗa o.

Binndanɗe taƴre nde:

Winndannde adanere.

Anndu Quraana tedduɗa o.

Ndalla =heblo=.

Saanga nde Alla neli Annabaaɓe faade e yimɓe maɓɓe O tottuɓe yogo e kaawisaaji ngam ɓe ndallinoro gooŋɗude annabaagal maɓɓe wonande yimɓe maɓɓe, kono ɗiin kaawisaaji ina ngasatno si happuuji annabaaɓe ɓe ngasi, kono tawi ko annabi men Muhammadu Alla waɗ kaawis mum e dow yimɓe makko e yimɓe ɓe fof( ko deftere teddunde nde) nde Alla defii ndeenka Mum caggal maayde Nelaaɗo yo o his. E nde winndannde ma en nganndu huunde e ɓure Quraana e neediiji mum.

Hol ko woni Quraana?

Quraana tedduɗo o woni haala Alla ko O tellini e dow Muhamadu ko kammbo woni sakket defte tellinaaɗe ɗe, deftere aratah caggal mayre.

Ɓure janngude Quraana:

Nelaaɗa -yo o his- wii: "Klala jannguɗo harfeere e Quraana o heɓa heen moƴƴere, moƴƴere sowete cowe sappo, mi maakatah( alif laam miim) kono alif ko harfere, laam ko harfeere, miim kadi ko harfeere" Ko Tirmijiyyu yaltani mbo e deftere mum Sunan(2910) e tuugnannde sellunde. Nelaaɗo -yo o his- maaki: " Jaŋnge Quraana pellet mbo arat ñande darnga hombo tefana joom mum(homba tefana jaŋngoowo o)" Ko Muslim yaltani mbo.

Defte tellinaaɗe ɗe: Ɗeen ngoni ɗe Alla tellini e Annabaaɓe Makko he.

Juulɗo ina foti gooŋɗinde wonde ɗe defte ko tellinaaɗe ummaade ka Alla, ko Alla haali ko woni ko e majje ko ina haanda e haala Makko, ina e ɗeen Jabuur tellinaande e Daawuuda, e Tawreeta tellinaande e Muusa, e Injiil tellinaande e Iisa yo Alla weleɓe, ɗee defte fof ɗe mbaylaama ɗe ngosta e ɓennugol yontaaji.

Quraana woni nguura fittaandu e hakkille.

Quraana haaldii e hakkillaaji yimɓe e ruuhuuji maɓɓe, mbo haaldirta e hakkille ko e:

Dallaniraade e hakkille e dow fiyakuuji, Toowɗo O daali: ( Si woniina e kanji ɗiɗi allaaji ɗiɗi ma ɗi bonatna senaare woodanii Jom arsi e ko ɓeen cifatoo ko) ( Al Anbiya: 22) Noddude faade e gollirde hakkille e miijo e nder dallillaaji e hujjaaji, Alla daali: ( Ko hono noon Alla ɓannginanta on aayeeje ngam miijaɗon) (Al Baqara:219).

Felde ɓeen ɓe ngollirtah hakkillaaji maɓɓe, ɓe miijortaako ɗi, Alla daali: (Mbela a hasbu heewɓe e maɓɓe ina nana wollo hoɓe kakkila ɓe ngonah si wonah hono njahoori accu ko kamɓe ɓuri majjude njahoori laawol). (Al Furqaan: 44).

Hombo haalda e ruuhuuji maɓɓe e co'irɗe maɓɓe e:

Hollude tinateeɗi, e feññinde ɗi, e mbaadinde ɗuum e alhaaluuji keewɗi, Alla daali: ( Ina e yimɓe he nanngiroowo ko wonah Alla giƴiraaɗo hoɓe njiɗiɗi ɓe hono noɓe njiɗiri Alla nih ɓeen gooŋɗinɓe noon ɓuri sattude gilli wonande Alla). (Al Baqra: 165).

Siftanirde co'ooji neɗɗiyaŋkooji, e hollude batte majji moƴƴe e bonɗe, Alla daali: ( Ma a taw ɓuri ɓadaade e maɓɓe gilli wonande ɓeen gooŋɗinɓe ko ɓeen wiiɓe minen ko min nasaara sabu ina e maɓɓe Qissiis en e Ruhbaan en(seernaaɓe diineeji maɓɓe) te pellet ɓe mawnakintaaka). ( Al Ma'ida: 82).

Yamirde newaare e nder noddude faade e diine, Alla daali: (noddirir faade e joom ma e ñeeñal e waaju moƴƴo yeddondir e maɓɓe no ɓuri moƴƴirde nih). (Annahli:125).

Soomde aayeede ñaawooje maanaaji iimaaniyankooji, Alla daali: ( ko hono nih ngonirnoɗon ko adii refti Alla moƴƴi e mon). (Annisaa'i 94).

Huutorde konngi battinatɗi e fittaandu, iirtooji ɓerɗe gooŋɗuɗe, Alla daali: ( mbela on njiɗah nde Alla yaafato on). (Annuur : 22).

Haalaaji ɗiɗi ɗi ina ndenndina heen sahaaji hakkunde hakkille e ruuhu e aaya gooto, mbo haalda e hakkille mbo jaɓna mbo, mbo dilline ɓernde e oon wakktu gooto, Alla daali: ( Eehey mon yimɓe ciftare neemaaji Alla e dow mon mbela ina woodi tagoowo mbo wonah Alla garsakinoowo (jeɗoowo) mon ka kammu e leydi deweteeɗo alah mbo wonah Kanko hono nduttortoɗon). ( Al Faaɗiri:3).

Wiitu.

Hoɗe aayeeje ɗaaliyiɗa ko adii nde naatata islaam? Hono ɗe mbataniri e ma?

Quraana ko laawol nguurndam:

Quraana tedduɗo o woni haala Jom binnde, takɗo aade en fof, ko Kanko ɓuri anndude ɓe e pittaali maɓɓe, Kanko ɓuri anndude ko nafata ɓe e ko lorlataɓe, ko ɗuum saabi o waɗi ko Quraana woni timminnde defte tellinaaɗe ɗe, nde woni laawol nguurndam, nde diidana yimɓe ɓe laawol nguurndam maɓɓe.

Ɗuum ina feeña e ɗe toɓɓe garooje:

Yaacde konde safrata: Honde safra nguurndam aade e jiilorɗe tate: ka bannge neɗɗankaagal, ɓesngu e ka bannge renndo.

Huftadinde fiyakuuji mayre: honde renndini piɓle, dewe, aadaaji, jotondire rennda e jawdi, banngeeji hakkille e ɓerɗe e ka bannge ɓanndu, e jotondire dowliyankooje, e beldal e hare, e ko wonah ɗuum.

Nuunɗal: Konde deftere yamiroore nuunɗal e kala alhaaleeji, hay si ko e añɓe, honde haɗa tooñannge e denndaangal mbaadiiji mum.

Quraanana ina diidana jiyaaɓe laawol nguurndam maɓɓe, nde ɓanngi- nanaɓe hakkeeji e baɗɗiiɗi maɓɓe, nde dottanaɓe koɓe njeyi e ko fawiiɓe, wondude e newaare mawnde waɗoore sariyaaji mayre ko moƴƴi e kala yonto e kala nokku.

Ina waɗɗii e juulɗo reerɗude e janggude Quraana e anndinaade ñaawooje mayre.

Daari Annabaaɓe e nder Quraana.

Quraana tedduɗo o ina heewi daari annabaaɓe adiiɓe e yimɓe maɓɓe, fuɗɗorde Aadama e wirtaraade e Nuuhu e Huud, Saalihu, Su'aybu, e Ibraahiima, e Ismaa'iila, e Ishaqa e Yaaquuba e Muusa e Iisa yo jam e kisal won e maɓɓe, e annabaaɓe woɗɓe e nelaaɓ. Quraana jaŋtiima daari maɓɓe ngam ñeeñe, ina e ɗeen:

Hollirde wonde diine Annabaaɓe ɓe fof ko gooto, ngooroondi mum woni wootaɗinde Alla.

Muññitde Nelaaɗo-yo o his- e tabitinde mbo, ko yani ko e makko yanii e Annabaaɓe adiiɓe ɓe.

Muññitde gooŋɗinɓe wonde ko heɓiɓe ko e caɗeele e musibbaaji heɓii jiyaaɓe Alla teddinaaɓe adiiɓe ɓe.

Nanngude waajuuji e teskuyaaji e daari maɓɓe he, koɗi daari goongo baɗɗi tigi.

Ekkitannde.

Waɗ kala konngol e konngi garooji he nokku mbo ngol hanndi fotde jotondiral maggol:

Haala Alla.

Homba tefana wondiiɓe mum.

O yamira newaare e weevre ka noddaandu.

O nodda faade e gollirde hakkille.

Huutoro konngi battinatɗi e fittaandu.

Konde sakkatiinde e defte tellinaaɗe.

Nde tellina ko e Annabi Muhamadu -yo o his.

Ina jeyaa e sifaaji Quraana:

Ina e ɓure Quraana.

Quraana tedduɗa o.

Ronkinde mbo.

Heeferɓe Makka njeddii Quraana, mbo dikkiiɓe addude yeru hembo wollo simoore hono hembo maa boom aayeeje sappa, ɓe ndonki ɗuum addude.

Limoore cimooje mammba.

Ko 114 simoore.

Iwdi hembo.

Ko Alla tellani mba e Nelaaɗa Makko Muhamadu-yo o his- ummaraade e Jibriil yo kisal won e makko.

Tellagol hembo. (Jipaki maire)

Alla tellanii mbo hombo seernda e nder duuɓi 23, ka Makka e ka Madiina.

Ɗemngal hembo.

Alla tellinirii mbo ko e ɗemngal Arab.

Limoore aayeeje hombo.

ko 6236 aaya.

Inɗe hembo.

Alla innarii mbo Quraana e Kitaab e Furqaan e Jikru, hombo jogiggi inɗe goɗɗe limtinɗe.

Kombo soomi e geɗe mawɗe.

Ina jeyaa e geɗe mawɗe ɗe Quraana tedduɗo o safri:

Haalde ko faati e wootadinde Alla e ruttude renndinde Mbo e goɗɗo.

Haalde ko faati e winndere tinndinoore ñeeñɗude peewnduɗo nde O e takɗo O senaare woodanii Mbo.

Daari Quraana keewɗi teskuyaaji e waajuuji.

Yeewtude puɗɗagol tagu e ummitinde jiyaaɓe caggal maayde e yoɓde ɓe golle maɓɓe.

Needi e laawɗinde wonande gooŋɗinɓe.

Quraana ina haaldira e hakkille dallillaaji hakkilleyankooji e fiyakuuj.

Ina selli.

Sellaani.

Hol ko saabii Alla (jipini)tellini Quraana?

Uddit nde nokkere "alnaba. ws" refti kaala yogo e dallillaaji kollooji gooŋɗude Quraana e tabitde mba, tottira seede e yogo e jeece ronkinde Quraana dikkotooɓe mbo.

Alla tellanii(jipini) Quraana e :

a- denndaangal Annabaaɓe.

b- Muhamadu-yo o hs-.

Winndannde ɗimmere.

Fassirde cimooje daɓɓe.

Ndalla =heblo=.

Simoore Faatiha e limde e cimooje ɓurɗe teddude e nder Quraana, Nelaaɗo yo o his teeŋtanii ɓural e manngu hende e nder hadisaaji keewɗi, konde simoore nde kala juulɗo foti huuƴnaade; sabu ko kayre tan foti janngeede e kala juulde, e nde winndannde ma a anndu nde simoore ndeenen aayeeje mayre ngannden maanaaji mayre, ngannden kadi yogo e cimooje daɓɓe coomɗe maanaaji njani.

Simoore Faatiha.

Maana simoore simoore nde:

( En puɗɗariima e innde Alla jom yurmeende huɓtadinnde e heeriinde). Mbeɗa fuɗɗoro janngude Quraana e innde Alla e wallinaade Mbo(Alla) deweteeɗo goongo, cifariiɗo yurmeende huftadinnde yaajannde denndaangal tagoore nde, ko Kanko woni jurmotooɗo jiyaaɓe Makko gooŋɗinɓe yurmeende heeriinde.

( Ndenndaangal jettooje goodanii Alla). Yettude Alla e sifaaji Makko timmuɗi, e neema Makko e dow denndaangal tagoore, ko Kanko woni gooto kaanduɗo e denndaangal mbaadiiji jettooje, ko Kanko woni jeyɗa denndaangal tagaaɗi, Oon takɗoɓe ummaade e baasal, dariiɗo e fiyakuuji maɓɓe, moƴƴinoowo alhaaliiji maɓɓe.

( Jom yurmeende heewnde huɓtadinnde e yurmeende heeriinde). Arrahmaan: Cifariiɗo yurmeendee huftadinnde wonande denndaangal tagu Makko, Arrahiim woni jom yurmeende heeriinde wonande gooŋɗinɓe Mbo.

( Jom ñalngu njoɓdi). Jeyɗo ñalngu njoɓdi, ñande haasboore golle e yoɓde ɗeen golle.

(Ko Aan min ndewata ko Aan min mballinto). Aan joomi amen ko Aan gooto min ndewata, ko Aan tan min mballinto e denndaangal fiyakuuji amen, kala huunde ko e Junngo Ma woni.

( Feewnu amen e laawol poocingol). Tinndin amen laawol pooccingol, tabatinaa amen e hengol haa min kawra e Ma, ngool woni Islaam, laawol laaɓtungol jottinatngol e weluya Alla e aljannaaji Makko.

( Laawol ɓeen ɓe neeminɗa e maɓɓe ɓe ngonah tikkanaaɓe ɓe ngonah majjuɓe). Ngool woni laawol ɓe neeminirɗa e dow maɓɓe peewal ummaade e annabaaɓe e walladiiɓe maɓɓe e dewɗa e laawol maɓɓe, ko ɓeen ngoni yimɓe peewal e fooccaare.

Woɗɗin amen laawol ɓeen ɓe tikkanɗa; sabu ɓe nganndii goonga ɓe ngolliraani mbo, e laawol ɓeen majjuɓe ɓe peewaani e laawol pooccingol sabu majjere maɓɓe.

Arrahmaani : Heerarii ko denndaangal tagoore Makko.

Arrahiimi: Heeranii ko gooŋɗinɓe.

Wiitu.

Huɗi ngoni laabi ballooji reende simoore Faatiha?

Simoore Ikhlaasi:

Maana simoore simoore nde:

( Maaku ko Kanko woni Alla gooto). Maakan- aan nelaaɗa - wonande oon naamniiɗo Ma sifaa Joom ma: ko Kanko woni teelɗuɗo Allayankaagal e Joomiyankaagal, alah dewetaaɗa e goonga mbo wonah Kanko.

( Alla paandateeɗo). Ko Kanko woni Alla timmuɗo e sifaaji makko, Mbo tagoore nde paandato ɗaɓɓude haajuuji maɓɓe wondude e yondinaade Mbo e maɓɓe.

( O jibinaani O jibinaako). Ko Kanko woni mbo alah ɓiɗɗo foti ko gorko wollo debbo, O alah jiknaaɗa debba wolla gorka.

( Woodaanaani Mbo hay pasa gooto). O alah nandadiiijo e tagu makko he, wonah ka bannge jaati wollo to bannge sifaaji maa inɗe, wonah kadi ka bannge golle.

Simoore Falaqi.

Maana simoore simoore nde:

(maaku mbeɗa moolo e jom Falaqi -ɗuum woni peeral subaka -). Maaku aan nelaaɗa: Mbeɗa moolo e Alla Jom Falaqi, ko ɗuum woni feerde subaka.

( e bone ko O tagi). E bone kala ko O tagi e tagooje Makko he, foti koɗe nji'aten wollo ɗe en nji'atah.

( e bone niɓel jemma si ngel niɓɓii). E bone jemma si niɓɓere mammbo tiindiima, e ko woni e hembo e boneeji e lorooji.

( e bone wuttooɓe e piɓle). E bone wilooɓe wuttooɓe e piɓle golle mbilewu.

( E bone haaside si o haasidiima). E bone haaside gooɗateeɗo iwde neema e kaasidaaɗo o, e heɓde mbo lorla.

Alfalaqi: feerde subaka.

Al Gasaqi: Sattude niɓɓere jemma.

Simoore Annaasi.

Maana simoore simoore nde:

( Maaku mbeɗa moolo e Jom yimɓe). Maaku-aan nelaaɗa- mbeɗa mooloo e Alla Jom yimɓe, kattanɗo kanko tan kala huunde.

( Jeyɗo yimɓe). Jeyɗo yimɓe ɓe fof, pirlittooɗo e denndaangal fiyakuuji maɓɓe.

( Dewateeɗo yimɓe). Mbo yimɓe fof ndewawata, alah dewateeɗo e goonga mbo wonanah Makko).

( E bone seyteneeji cikkinooji birnatooɗi). Bone seytaneeji cokcoktooji ɓe saanga welsindaade ɓe, ɗuum ina hattoo saanga ndeɓe jaŋtii Alla.

( Oon cokcoktinoowo e ɓerɗe yimɓe). Oon caroowo miijooji bonɗi e ɓerɗe yimɓe, hombo fijiraa co'irɗe maɓɓe e miijooji maɓɓe.

( ummaade e jinneeji e yimɓe). Ummaade e seyteneeji yimɓe e jinneeji.

Simoore Al kaafiruuna.

Maana simoore simoore nde:

( Maaku eehey mon heefereeɓe). Maakan-aan nelaaɗa- yedduɓe Alla e Nelaaɗa Makko: Eehey mon yedduɓe Alla.

( Mi rewatah ko ndewaton ko). Mi rewatah ko ndewaton ko e allaaji mehre; hono sanamuuji e ko nanndi heen.

( Onon ne on ndewatah ko ndewat Mi ko). On ndewatah Dewateeɗa goongo mbo ndewat Mi O, ko Kaŋka tan haandi e reweede.

( Minne Mi rewatah ko ndewɗon ko). Mi rewatah allaaji mehre ɗi ndewaton ɗi.

( Onon ne on ndewatah ko ndewat Mi ko). On ndewatah Dewateeɗa goongo mbo ndewat Mi O, ko Kaŋka tan haandi e reweede.

( woodanii on diine mon minne woodanni kam diine am). Woodani on diine mbo njaggitiɗon o, minne woodanii kam diine am mbo njaggatiimi o).

Keefeeo: Woni mbo seedaaki seede tawhiid o rewaani Nelaaa-yo o his-.

Wiitu.

Honde woni huunde nde smoore Ikhlaasi e kaafiruun teeŋtini?

Simoore Alkawsara;

Maana simoore simoore nde:

( Tigi tigi Min tottiima Kawsara). Min tottiima aan Nelaaɗa moƴƴere heewnde nde limotaako nder aduna e laakara, ina e ndeen moƴƴere noon Al Kawsara ka aljanna.

( Juul ngam Joom Ma mboroɗa). Laɓɓin juulde ma e borogol ma ngam yeesa Alla, rew Mbo kanko tan ko aldah e denndadiijo, hirsir Innde Makko kaŋko tun Mbo denndadiijo alanah O, ngam ko O okkuma ko e teddungal e jam.

( Tigi tigi gañɗo ma o woni taƴiiɗo). Pellet gañɗo ma tikkan ma o axñi diine goongo ngadduɗa o, ko oon ɓuri famɗude ɓuri hoyde mbo innde mum taƴi haaleede e jam.

Shaani'aka: woni gayñɗo ma, o añi diine goongo mbo ngadduɗa o.

Simoore Al Asri:

Maana simoore simoore nde:

( Mi woondirii asri-tuma-). Alla woondarii yonto e tuma mbo dille ɓiɓɓe aadama moƴƴe e bonɗe mbaɗata.

(Pellet neɗɗanke woni ko e perte). Neɗɗanke woni ko e perte e halkaare.

( Si wonah ɓeen gooŋɗinɓe ɓe ngolli golle moƴƴe ɓe mbasandiri goongo ɓe mbasandiri muñal). Si wonah ɓeen gooŋɗinɓe Alla ɓe ngolli golle moƴƴe gooto e maɓɓe fof wasiyii goɗɗo o naŋtaade e goonga e tabitde e hembo, e muñde e mum.

Pooccugol jaatiyankeewol.

1 Mbela haɗa waawi firde ko woni Quraana?

2- Mbela haɗa waawi mbaadinde jotondiral hakkunde Quraana e Nguurndam?

3- Mbela haɗa anndi hol ko saabi Alla daari daari Annabaaɓe e nder Quraana?

4- mbela haɗa anndi maana tonngaaɗa wonande simoore Faatiha?

5- Mbela haɗa faami maana tonngaaɗa wonande simoore Ikhlaas?

6-Mbela haɗa faami maana tonngaaɗa wonande simoore Falaqi?

7- Mbela haɗa faami maana tonngaaɗa wonande simoore Naasi?

8- Mbela haɗa faami maana tonngaaɗa wonande simoore Kaafiruuna?

9- Mbela haɗa faami maana tonngaaɗa wonande simoore Kawsara?

10- Mbela haɗa faami maana tonngaaɗa wonande simoore Asri?

11- Mbela haɗa waawi janngude simoore Faatiha jaŋde sellunde?

12- Mbela a waawii huuññaade simoore Faatiha?

13 Mbela haɗa waawi janngude simoore Ikhlaasi janngugol cellungol?

14- Mbela a waawii reende simoore Ikhlaasi?

15- Mbela haɗa waawi janngude simoore Falqi janngugol cellungol?

16- Mbela a waawii reende simoore Falaqi?

17- Mbela a waawii janngude simoore Annaasi janngugol cellungol?

18- Mbela a waawii reende simoore Annaasi?

19- Mbela haɗa waawi janngude simoore Kaafiruuna janngugol cellungol?

20- Mbela a waawii reende simoore Kaafiruun?

21- Mbela haɗa wawi janngude simoore Alkawsara janngugol cellungol?

22- Mbela a waawii reende simoore Alkawsara?

23- Mbela haɗa wawi janngude simoore Asri janngugo cellungol?

24- Mbela a waawii reende sioore Asri ?

25- Mbbela haɗa so'a maanaaji cimooje njannguɗa ɗe?

Taƴre tataɓere.

Dewe Alla.

Binndanɗe taƴre nde:

Winndannde adanere.

Dewal Alla.

Ndalla =heblo=.

Juulɗo ina gollo e nguurndam mum dewe keewɗe ɗe o ɓallorto Tagɗo mbo O, ɗe dewe fof ko ngam teddinde Alla e yankinanaade Mbo kan ko tan, kala nde ɓernde juulɗo mawnini Alla ɗuum battinat e dewe makko ɓannguɗe, juulɗo tigi ko baɗoowo denndaangal nguurndam makko ngam SIINUde ko alla yamiri ko, foti ko ɗoyngol wollo golle wollo ko fooftaade. ( Maaku pellet juulde am e dewal am Alla e nguurndam am e maayd am woodanii Alla Jom binnde). Denndadiijo alanaa Mbo ko ɗum njamiraami ko miin woni arwannde jebbaliiɓe) ( Al An'aam:162_163) E nde winndannde ma a anndu ko woni maana dewal, e mbaadiiji mum, e sarɗiiji jaɓeede mum e darajaaji mum.

Maana dewal Alla:

Dewal: woni golle ɗe Alla sarayini ngam juulɗo ɓallarooɗe Mbo, hoɗe mofti denndaangal golle ɓernde e haala ko Alla yiɗi, foti koɗe ɓannguɗe; hono dewe ɓanndu, yeru: juulde e hajju, wolle ɗe ɓanngaani; hono dewe ɓernde, yeru: yiɗde Alla e hulde Mbo e njoorto e ko wonah ɗum e dewe ɓernde. Jiyaaɗo ina waawi waylude aadaaji makko o waɗtaɗi dewe Alla tawde kay ɗe ngondii e anniya moƴƴo; si o annayiima e ñaamdu makko e yerde e ɗoyngol mum semmbiniraade e dewal Alla, o yoɓete e ɗuum.

Mbaadiiji dewe:

Feccude dewe faade e nooneeji:

Dewe ɓerndeyankooje.

Juulɗo golliratɗe e ɓernde makko; hono yiɗde e hulde e njoorto e hulde wondunde e yankinaade.

Dewe ɓannduyankooje.

Juulɗo waɗirtaɗe ko ɓanndu makko; hono juulde e askal e hajju.

Dewe accude.

Juulɗo ina ɓadiroo joom makko accude ko harmina e dow makko; hono yarde dolo e jina, wollo accude yogo e geɗe dagiiɗe e waktuuji toɗɗaaɗi; hono accude ñaamde e yarde saanga koorko.

Njoorto woni weltaraade ko arata e ɓural Alla, e ɗaminaade e moƴƴere Makko, e tiiɗnhaade e wakkilaade e Alla.

Kulol ngol: ko mbaadi deeƴde fittaandu e waasde firlitaade hakkille saanga dewal hono juulde, batte mum kulol ina ɓanngira deeƴgol terɗe.

Sarɗeeji jaɓeede dewal Alla:

Ina sarɗee e jaɓaneede dewal Alla sarɗeeji ɗiɗi: Gadana o: Laɓɓinde ngal sabu Alla, juulɗo rewa Alla ngam ɓallaade Mbo kanko tan, ko aldah e sirku wollo yeengo. Ɗimmo o: Yaadude dewal ngal e sariya Alla, juulɗo rewra Alla no Alla sariyini nih, e hono no Annabi golliri nih.

Yeengo: Woni nde jiyaaɗo waɗata golle haa yimɓe nji'a mbo hombo gollaɗe, ɓe njettira mbo ɗeen golle.

Wiitu.

Hol ko yeengiyanke waasata si o accii laɓɓinde dewal ngam Alla?

Darajaaji dewe:

Dewe ko darajaaji ɓurandirɗi: Ina e majje baɗɗiiɗe e kala juulɗo; hono juulde, ina e majje baɗɗiiɗe e yogo e juulɓe; hono askal baɗɗingal e alɗuɓe ko aldah e waasɓe, Ina e majje: jiɗaaɗe golleede ɗe mbaɗɗaaki, hono du'awuuji e jikruuji kaalateeɗi caggal juude.

Ekkitannde.

Waɗ kala konngol e konngi garooji he e suudu ngol yaadi ndu fotde daraja mum e islaam:

Juulde takkusaan.(lasara)

Jikruuji subako.

Ɗiggande jiknaaɓe.

Hajju.

Koorka

Lewru koorka

Askal.(zakaa)

Ina waɗɗi e kala juulɗo.

Ina waɗɗi e yogo e juulɓe.

Ina yiɗa ɗum wonah ko waɗɗi.

E yeeɓde ma nde taƴre(why do i surrender to Allah?) yewwtu ko faati e ɓesnaaɗe ɗe juulɗo dañata si o ñiɓiima e muuyaande Alla gooto O e laɓɓinande Mbo golle ɗe o waɗata ɗe.

Ngam golle moƴƴe njaɓe alah e saga ɗe ngona laaɓɗe ngam Alla ɗe kawra e sariya.

Ina selli.

Sellaani.

Winndannde ɗimmere.

Laaɓal.

Ndalla =heblo=.

Islaam noddii ko faade e laaɓal, mbo teeŋtini waɗɗaade e juulɗo nde o toppitto laaɓal hoore makko, mbo waɗi ɗum ko e maale diine, mbo tonngindiri cellal ko heewi e dewe Alla e jojjujinde laaɓal, ɗum ko e geɗe gooŋɗinɗo jeya, e sifaaji ceerndooji juulɗo e mbo wonah juulɗo, e nde winndannde ma a anndu maana laaɓal, e nooneeji mum, e yogo e ñaawooje jowatiiɗe e laaɓal.

Maana laaɓal:

Laaɓal.

Rewde Alla toowɗo O.

Rewde Alla woni faandaade e golle ɗoftaade Alla toowɗo O e ɓallaade Mbo.

E ɓamtude taƴre.

Taƴre (Hadas) ko sifa sariyanke wonande kala ko tellato e terɗe tawa ina ittaro e sabaabu mum laaɓal.

E ittude soɓeeji.

Ɗiin ngoni tunwinaaɗi ɗi sariya yamiri laaɓde e heɗi e ittude ɗi; hono coofe e doodi.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Ngam anndude ko ɓuri heewde e ñaawooje laaɓal janngu deftere laaɓal e nder Islaam, heewnde ka Matjar Usuul winndaande e ɗemɗe winndereyankooje.

Momtu Barkud o ngam loowde deftere nde.

Nooneeji laaɓal:

Feccude laaɓal pecce ɗiɗe:

١ laaɓal co'etengal:

ko ɗuum woni ittude soɓeeji e laɓɓinde nokku heɗi e ittude sababuuji kaɗatɗi juulde ɗuum wonirta ko lootde yogo e terɗe ɓanndu wollo lootdeɗe kanje fof.

2- Laaɓal maanayankeewal(ngal so'etaake).

Laaɓal maanayankeewal ngaal laaɓde ɓernde e sirku" e cokotaagal e añanaagal wonande jiyaaɓe alla gooŋɗinɓe e ko wonah ɗum e ñawuuji ɓerɗe" ngal laaɓal ko kimmungal sabu laaɓal banndu sariya waawatah woodde tawa soɓe sirku ina e joom mum. Alla toowɗo o daali: pellet sirkuɓe ɓeko soɓɓe. Attawbati 28.

Laaɓal co'etengal wonrata ko sallige wollo lootngal.

Faanda e sallige: ko lootirde yogo e terɗe ɓanndu ndiyam.

Faanda e lootngal ko: lootirde denndaangal ɓanndu ndiyam.

Ndiyam laaɓɗam(keelelam) huutorte e laaɓal, hono ndiyam maaya wollo caatngol maa boyli, e ko wonah ɗuum e diƴƴe ɗe njillandiraani e soɓe.

Ñaawooje jowitiiɗe e laaɓal:

Woni asli e geɗe ko laaɓal, ñaawetaake soɓde huunde si wonah nde sariya ñaawi coɓgol mum.

Ina yona e laɓɓinde ɓanndu wollo comcol e soɓe ittirde mbo ndiyam wollo kala ko laɓɓinta.

Si aade naati taarorde ngam humtude haaju mum, ɓuri moƴƴude ko nde o laɓɓinirta nokku coofe e doodi ndiyam, kono ina dagii laɓɓinirde ɗum tekkere wollo ko wonah ɗuum kala ko ina itta soɓe.

Wiitu.

Hol ko teeŋtinde waɗɗaade laaɓal e reende laaɓal makko kanko e hoore makko tinndinta?

Suɓa jaabawol cellungol:

Laaɓal firti ko:

a) ɓamtude taƴre.

b- ittude soɓeeji.

c- denndaangal ko adii ko.

Lootirde denndaangal ɓanndu wi'atee ko:

a- sallige.

b- lootngal.

c- taamaamuya.

Laaɓal e mbaadi kuuɓtundi ina jogii maanaaji ɗiɗi, ɗiin ngoni:

a- laaɓal co'etengal e laaɓal ngal co'etaake.

b- sallige e taamaamuya.

c- sallige e lootngal.

Windannde tataɓere.

Sallige.

Ndalla =heblo=.

Himmude sallige woniri ko hombo tonngandiri e juulde sanne, juulde nde ngannduɗa ɓuri mawnude e maale islaam, ko ɗum saabi juulɗo ina foti reerɗude e janngude sallige e gollirde ɗum no selliri nih, e nde winndannde ma a anndu ko woni maana sallige, e sababuuji baɗɗinooji sallige, e pirtooji sallige, e mbaadi mum cellundi.

Maana sallige.

Sallige: Lootde yeeso e juuɗe e koyɗe e moomde hoore e mbaadi toɗɗaandi.

Baɗɗinooji sallige:

Baɗɗinooji sallige woni geɗe carɗeteeɗɗe e mum, ina waɗɗo sabu majje, si aade taƴraama harminee e makko:

1- Juulde.

2- wanngaade suudu Kaaba.

3- Memde kaamiil.

Taƴre: ko sifaa maanayanke e neɗɗo kaɗoowo mbo juulde ko adii nde o laɓata, ɗum wonah huunde so'ateende hono soɓe nih, ɗum noon ko nooneeji ɗiɗi, heen gooto ina waɗɗina juulɗo salligaade ngam ittude mbo, goɗɗo o ko lootngal tan ittata mbo.

Hono cilligirtoo mi?

Si juulɗo yiɗii salligaade hombo ummaade e rewde ɗee taaɓe garooje:

1- O anniyoto salligaade e ɓernde makko o wiya:" bismillaahi"

2- O lootira newe makko ndiyam tawa ko ñaama o fuɗɗori.

3- O laɓɓinira hunduko makko naatnude ndiyam e makko refti o dillina ɗam, refti o yaltina ɗam, ko ɗum wiyatee wufƴaade.

4- O laɓɓanira hinere makko naatnude ndiyam e mayre wondude e fiiftaade, refti o yaltanira ɗam henndu ummaade e hinere akko.

5- O looto yeesa makko e mbaadi timmundi, fuɗɗorde puɗirɗe sukundu ka dow tiinde haa les wokkunde, wondude heen leeɓi waare tawi hoɗi ngoodi, to banngal njaajeendi ko ummaade e nofru faade e nofru.

6- O loota juuɗe makko ummorde e ceɓe peɗeeli e mirfake, o fuɗɗoro junngo ñaamo.

7- O leppinira juuɗe makko ndiyam, refti o mooma hoore makko, o fuɗɗoro ngardiindi hoore haa hoƴƴudu, refti o rutta juuɗe makko faade yeeso.

8- O moomira noppi makko peɗeeli mum jooporɗi ɗi nder nofru makko, o moomira caggal noppi makko peɗeeli gori ɗi.

9- O loota pele makko haa kaabeeje, ko ɗuum woni ƴi'e ɗiɗe ɓannguɗe ka jokkorde fela, o fuɗɗoro junngo makko ñaamo.

Limoore lootde terɗe sallige:

Woni sunno e sallige ko lootde trgal labi tti si wonah moomde hoore e noppi, ɗuum ko laawol gootol moomate, ina dagii yondinaade e lootannde wootere e dow tergal lootetengal ngal e sarɗi lootde ngal kaŋgal fof.

Pirtooji sallige:

Sallige ina firtaroo e gootel e geɗe nay:

Yaltirde huunde e gootel e jaltirɗe; hono henndu maa coofe wollo doodi wollo maniyyu maa ko hecciɗi ko yaltata saanga tuuyeede debbo wonande gorko.

Iwde hakkille sabu ɗoyngol wollo manndilde(sikrude).

Memde farji ngam tuuya ko aldah e heedo.

Ñaamde teew ngelooba.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Yeeɓ o filma kolliroowo sallige mbo Ñiiɓirde Usuul yaltini.

Momtu bar kuud o ngam njeeɓa widiyo o.

Wiitu.

Limtu geɗe ballooje e janngude sallige e gollude ɗum e mbaadi cellundi?

Ndey mbaɗɗii mi fillaade sallige?

Si juulɗo sallagiima woni asli ko heddaade sallige o haa de ko waɗɗinta sallige yana e makko, hono ko kaalnaɗe ko adii ko.

Ekkitannde.

Waɗ kala konngol e konngi garooji he nokku mbo ngol hanndi fotde jotondiral maggol:

Yaltude coofe.(chaibe)

Memd kaamiil.

Ɗoyngol.

Juulde.

Wanngaade sara Kaaba.

Memde farji ngam tuuya.

Ñaamde teew ngelooba.

Sallige ina ɗum sarɗin:

Pirtooji sallige:

Moomde e kawaseeje:

Si callagiiɗo o ɓoorni kawaseeje e koyɗe makko, ina daganii mbo yondinaade e moomde e dow majje juuɗe ɗiɗe leppuɗe e dow pele makko he, o haajortah ɓoortude ɗe ngam lootde koyɗe makko, ina e ɗuum noon sarɗeeji tati:

Gadana o: Nde o ɓoorni kawaseeje ɗe yo taw hombo laaɓi.

Ɗimmo: Nde kawaseeje ɗe cuurata felo wondude e kaabeeje.

Tataɓel: Nde yonto moomgol o waasata ɓennude (24) wonande ñiiɓɗa, wollo(72) wonande ɗatniiɗo.

Yonto moomde e kawaseeje ina fuɗɗo nde o moomi e dow majje.

Reggandir golle sallige garooje ɗe puɗɗora gadanel ngel:

a) moomde hoore.

b) wufƴaade.

c) lootde yeeso.

d) moomde noppi.

e) lootde pele.

f) lootde newe juuɗe.

Dottu dewe Alla ɗe sallige sarɗinte e mum ko arata ko:

a) juulde.

b) koorko.

c) memde kaamiil.

d) noddinde.

e) wanngaade.

Suɓa jaabawol cellungol:

Limtu pirtooji sallige e mbaadi ndottaandi.

a) 2

b) 2.

c) 3.

Winndannde nayaɓere.

Lootngal.

Ndalla =heblo=.

Ina toon alhaaliiji ɗi ngannduɗa sallige yonatah ngam tottirde dewal, kono alah e saga joom mum loototo, e nde winndannde ma a anndu maana lootngal, e ko waɗɗinta ngal e mbaadi maggal.

Maana lootngal:

Lootngal: Woni lootirde denndaangal ɓanndu ndiyam wondude e anniyaade ɓamtude taƴre mawnde.

Hono lootortaɗen?

E lootngal alah e saga kuɓtininen ɓanndu ndiyam wondude e wufƴaade e sorɓinaade, si juulɗo waɗii ɗuum o laaɓi e taƴre mawnde.

Taƴre mawnde: Ittirte ko lootngal, kono sallige yonatah e ittude ɗum, ɗuum ko nooneeji:

1- Janaaba: Ɗum ko sifa wonande debba e gorko siɓe leldiima, wollo tellaade maniyyu gonduɗo e tuuyo hay si leldaade woodaani.

2- Fiilayru: Ɗum ko ɗiiƴam njaltatɗam e debba kala lewru.

3- Ƴiiƴam ɓesngu: Ɗuum woni ɗiiƴam njaltaɗam e debbo caggal yatude cuklel e rannga makko.

Sifa lootngal timmungal:

Si juulɗo faalaama lootaade lootngal timmungal, o fot rewde ɗee taaɓe garooje ɗo:

1- Yo o anniya lootngal e ɓernde makko o wiccira farji makko ndiyam.

2- O salligo sallige juulde.

3- O loota denndaangaml ɓanndu makko.

Ndey lootngal waɗɗato?

Lootngal ina waɗɗo e juulɗo ngam geɗe tati:

Gadanal: Yaltude maniyyu tawa ko e mbaadi tuuya, foti mbo yalti ko e saanga finde wollo ko e ɗoyngol.

Ɗimmal ngal: Coccandirde debba e gorko, foti maniyyu yaltii wollo mbo yaltaani.

Nayaɓal ngal: tellaade ɗiiƴam fiilayru maa ɓesngu ummaade e debbo, si ɗam taƴii ina waɗɗii mbo lootaade.

Wiitu.

Hol ko tinndinta lootaade ngam ɓamtude taƴre mawnde tinndinta?

Hol ko harmi e gonduɗo e janaba?

Neɗɗa gonduɗo e janaaba potɗo lootaade sabu coccondirde e debbo wollo yaltude maniyyu ina innire( gonduɗo e janaaba) ina harmi e makko e o alhaali.

1- Juulde.

2- Wanngaade Kaaba.

3- Memde Kaamiil wollo roondaade mbo.

4- Ñiiɓde e Misiide.

5- Janngude Quraana tedduɗo o.

Taamaamuya:

Si paalaaɗo salligaade wollo lootaade roŋkii ɗuum ngam waasde ndiyam, wollo o roŋki huutaraade ndiyam ngam ñaw wollo goɗɗum, sariya okkii mbo taamaade gaa e salligaade wollo lootaade, sifa taamaamuya: Taamatooɗo anniyoto e ɓernde makko o lappa juuɗe makko e leydi fiyannde wootere, refti o mooma yeeso makko ko heddi ko e leydi he, refti o mooma newe makko.

Hol ko mbaɗat mi somi dañii ndiyam caggal mi taamiima?

Si juulɗo dañii ndiyam wollo o waawi huutoraade ɗam laaɓal makko firtiima waɗɗiima e dow makko slligaade wollo lootaade caggal ɗuum.

Ngam lootangal sella ngal itta taƴre alah e saga loototooɗo o huuɓtadinira ɓanndu makko ndiyam.

Waɗɗaaki lootaade si maniyyu yaltii saanga joom mum ɗaani, kono lootngal ina waɗɗii si mbo yaltii e yonta pingol.

Daganaaki gonduɗo e jooɗaade jooɗaade e Misiide.

Ina selli.

Sellaani.

Ko sariya wonande juulɗo nde o taamato e:

a- Si o roŋkii huutoraade ndiyam.

b- Si o waasii ndiyam.

c- denndaangal ko adii ko.

Winndannde joyaɓere.

Ñaawooje keerorɗe debbo juulɗo.

Ndalla =heblo=.

Alla heeranii debbo yogo e sifaaji e keeriiɗi ko seerndi mbo e gorko, hono no O waɗɗaniri yogo e dewe Alla e debbo tawa ɗe mbaɗɗaaki e gorko, e nde winndannde ma a anndu yogo e ñaawooje ɗe debbo heerori.

Daraja debbo e nder Islaam:

Ina e yeruuji ñaawooje jowatiiɗe e hormaade debbo e nder Islaam:

Islaam tottii debbo hakke mum e ndonu e feccere nuunɗunde, gorko e debbo ina potnde e nokkuuji, feccere makko e luutra e feccere gorko e nokkuuji goɗɗi, fotde ɓadandiral makko e fereeji nafaqe pawaaɗo e dow makko.

Gorko e debbo ina potnde e geɗe ceertuɗe ina e ɗeen noon gollandire jawdiyankooje.

Debbo tottaama ndimaagu suɓaade gorko makko.

O heddanaama innde makko e heddaade askitinaade mbo e baaba makko, o waylatah asko makko caggal dewgal, ko woodi ko o heddoto e askitinaade e baaba makko e koreeji makko.

Islaam waɗɗinii e gorko nafqude debbo e reende mbo ko aldah e mbajoor tawde kay kombo gorko o foti nafqude hono cuddiiɗo e yummo e ɓiɗɗo debbo.

Islaam teeŋtani teddungal e ɓural ligganaade debbo lohɗo mbo alah hay gooto, hay o jeyaako e ɓadiiɓe, mbo reerɗini e yahde ngam ligganaade mbo islaam waɗi ɗuum ko ɓurɗum moƴƴude e golle ka Alla.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Yeeɓ ɗum ko yi'ato ko hollirta ko cinndandira hakkunde debbo e nder islaam e debbo e diineeji goɗɗi ɗi.

Momtu bar kuud o ngam njeeɓa widiyo o.

Jotondiral debbo e gorko:

Jotondiral hakkunde debbo e gorko ina feccoo pecce tati:

1- Nde debbo o wonata cuddiiɗo:

Ina daganooɓe ko daganaaki goɗɗo hono ndaarde e dakmitaade, Alla innarii gorko comcol wonande debbo, debbo kadi ko comcol wonande gorko makko, hono mbaadi lobbiri wonande jotodiral fittaandu e ɓernde e ɓanndu hakkunde maɓɓe.

2- Nde o jeyete e harminaaɓe e makko:

Faanda e harminaaɓe ko kala debbo karmuɗo e gorko karminegol haa bada hono: yummo, e banndiraaɗo debbo, e ɓiy bandiraaɗo debbo, e ɓiy banndiraaɗo gorko e banndiraaɗo debbo baaba makko e banndiraaɗo debbo yummo e yummuum cuddiiɗo, ɓe ina daganiiɓe yaltidde cuɗaari maɓɓe e yeesa harminaaɓe e maɓɓe, cuɗaari njaltinoori korlal junngo e daande e sukundu e ko nanndi heen tawa aladah e ɓurtinde.

3- Nde o wonata jananiŋke e gorko he:

Debbo jananiŋke woni kala debbo mbo wonah e harminaaɓe e makko, foti ko e ɓadiiɓe mbo ɓe, hono biy bappo makko e ɓiy gorgol makko, e cuuddiiɗo musiɗɗo makko gorko e ɓadiiɓe mbootu makko, wollo o wona mbo jeyaako e koreeji makko tawa ɓe ɓadandiraani ka bannge fami, Islaam diidi hono ɓe gollandirta hono waɗɗaade Hijaab e waasde yeewdude.

Ɓurtungal (hijaab) debbo:

Alla farlii ɓurtungal e dow debbo ko aldah e gorko, ko Alla waɗii e makko geɗe ɓannginooje njooɗndam e hoomtude, e wonde ko debbo fitninta ɓuri ko gorko fitninta debbo, woni keerol ngal ɓurtungal nde ngal muurata denndaangal ɓanndu gaa e worɓe jananiŋkooɓe, ina woodani mbo ɓoornaade kala mbaadiiji ɗi o haaja, wondude e reende sarɗeeji nay:

1- Nde hijaab o suurata ko waɗɗii ko suureede.

2- Nde mbo wonata jaacɗo mbo ɓittaani mbo wonah dottoowo terɗe ɓanndu.

3- Nde mbo waasata wonde cerwuɗo peññinoowo terɗe ɓanndu gonɗe les he mbo.

4- Nde mbo waasata wonde cuɗaari.

Nooneeji ɗiiƴemeeje jaltooje e debbo:

Ina yalta e debbo noneeji ɗiɗi e ɗiiƴam:

1- Ɗiiƴam fiilayru: Koɗam ɗiiƴam neesuyankeejam jaltateam e debbo kala lewru ko jaali, ɗam duumoto balɗe, hoɗam innire( aada lewruyanke).

2- Ɗiiƴam ɓesngu: Ko ɗam ɗiiƴam neesu njaltatɗam e debbo caggal yaltude ɓinngel, ɗam duumoo ko wonata balɗe 40 heen sahaaji.

Ñaawooje fiilayru e ɓesngu:

Alla sarayanii piiliiɗo e gonduɗo e ɗiiƴam ɓesngu ñaawooje limtalimtinɗe, ina e heɗe:

Accaneede juulde e maɓɓe, juulde waɗɗaaki ɓe saanga fiilayru e ɓesngu, waɗɗaaki e maɓɓe yoɓde juulde caggal gasde fiilayru e ɓesngu.

Accude koorkoa daganaaki ɓe hoorde saanga woodeede ɗiiƴam ɓesngu wollo fiilayru, kono ina waɗɗiiɓe yoɓde ko ɓe kooraani ko e lewru koorko he.

Harmude coccondirde e maɓɓe wonande gorko maɓɓe siɓe ngonii fiiliiɓe wollo wonduɓe e ɗiiƴam ɓesngu haade ɗuum ɓenni fof, kono ina daganii gorko o fijirde ko aldah renndude e maɓɓe.

Lootaade caggal ɗiiƴam, si ɗiiƴal fiilayru wollo ɗiiƴam ɓesngu taƴii ina waɗɗi e maɓɓe lootaade.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Ngam anndude ko ɓuri heewde e teddingol islaam debbo, janngu deftere debbo e les ɗowdi islaam, wonnde e mbaadi keewndi ka Matjar Usuul winndaande e ɗemɗe keewɗe.

Momtu Barkud o ngam loowde deftere nde.

Wiitu.

Hollu yogo e ñeeñe ittaaɗe e debbo yaafeede yogo e ko sariya fawnoo mbo?

Naaɓne pooccooje

Ina selli.

Sellaani.

Islaam waɗɗanii e gorko reende debbo e nafkude mbo ko aldah e mbajoor.

Sarɗaaka nde Hijaab wonata jurtiiɗo jaacɗo.

Si piiliiɗo laaɓi ina waɗɗii e makko lootaade ko adii nde o juulata.

Fiilayru ko ɗiiƴam neesu njaltatɗam e raŋnga debbo caggal jibinde.

Ina waɗɗii e debbo juulɗo suurde denndaangal ɓanndu makko e:

a) Rewɓe woɓɓe.

b) Worɓe jananiŋkooɓe.

c) Baab mum gorko makko.

Ina waɗɗii e piiliiɗo e gonduɗo ɗiiƴam ɓesngu si o laaɓi nde o yoɓata:

a) juulde.

b) koorka

c- denndaangal ko adii ko.

Winndannde jeegaɓere.

Juulde.

Ndalla =heblo=.

Juulde ina teske ko e maandeji diine ɗi juulɗo foti anndude e gollude, Nelaaɗo anndanii men hono mbaɗraten ɗum e mbaadi mbelatndi Alla e dow men. E nder nde winndannde ma en nganndu juulɗeele baɗɗiiɗe ɗe, e daraja majje e sarɗeeji majje, e hono ngollirten juulde e mbaadi cellundudi.

Hol ko woni juulde?

Juulde: Dewal ñalawmayankeewal, coomngal golle e bolle ɗe juulɗo ɓadiroto Joom makko, hoɗe tottire laabi joy e nder ñalawma e kala jemma.

Juulde woni jookdu ɗimmuru e jookli islaam.

Daraja juulde:

Juulde ina faltaree e geɗe keeriiɗe, ina e heɗe:

Honde limtare ko jookdu ɗimmuru e jookli islaam.

Ko dewal potngal tottireede e kala alhaali, foti ko e ñaw wollo cellal, holaare e kulol fof.

Ko juulde seerndata keefeero e juulɗo.

Hol ko wɗi heɗen njuula?

En njuulat sabu juulde ko dewal ngal Alla farli e dow juulɓe.

Ina e ñeeñe e faayidaaji juulde:

Jokkondiral hakkunde jiyaaɗo e Joom makko.

Honde semmbina muuyaande e pellital wonande juulɗo.

Honde fooftina fittaande e himmeeji aduna.

Honde ne'a jikkuuji nde woɗɗina joom mum geɗe gañaaɗe.

Sarɗeeji juulde:

Ina sarɗe e tottirde juulde sarɗeeji ina e ɗiin:

Laaɓal: Ɗuum ina soomi laaɓal ɓanndu e nokku e soɓeeji, e laaɓirde e taƴre sallige e lootaade.

Suurde awra: Woni awra ko foti suuɗeede e ɓanndu haa yimɓe ɓe mbaasa ɗum yiide, awra gorko ko tuggude e wuddu haa e koppi, awra debbo ko ɓanndu ndu fof si wonah yeeso e newe juuɗe.

Huccitde funnaange: Ɗuum woni huccitde Kaaba ka Makka tedduɗo o, juulɗo ina foti huccitde toon ɗo o waawi wonde fof.

Naatde wktu juulde: Juulde sellatah ko adii waktu hende, dagaaki kadi leelnude nde gaa e waktu mayre, ɓuri moƴƴude ko juulde e arwannde waktu.

Juulɗeele joy ɗe:

Alla fawii e jiyaaɓe Makko ɓe juulde juulɗeele joy e kala ñalwma e jemma, ɗeen ngoni:

Juulde fajiri:

Arwannde waktu mum ko peeral fajiri.

Sakket waktu mum ko fuɗde naange.

Limoore darɗe mum ko :2.

Juulde tiisbaar:

Arwannde waktu mayre: Wuuraade naange( ko ɗuum woni naayaade naange faade hirnaange saanga njolloor).

Sakket waktu mayre: Ko nde mbeelu kala huunde foti e mum.

Limoore darɗe mayre: 4.

Juulde takkusaan:

Arwannde waktu mayre: Ko nde mbeelu kala huunde foti e njuuteendi mum.

Sakket waktu mayre ko: nde naange muti.

Limoore darɗe mayre: 4.

Juulde futuro:

Arwannde waktu mayre ko: nde naange muti.

Sakket waktu mayre: Ko mutal Safaqi boɗeejo o.

Limoore darɗe mayre ko: 3.

Juulde geeƴe:

Arwannde waktu mayre ko: Mutal safaqi boɗeejo o.

Sakket waktu mayre ko: Feccere jemma.

Limoore darɗe mayre: 4.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Yeeɓ o film kolliroowo mbaadi juulde mbo Santar Usuul yaltini.

Momtu bar kuud o ngam njeeɓa widiyo o.

Hono njuuldaten?

Si juulɗo faalaama juulde alah e saga o rewa e ɗee taaɓe garooje;

1- O tawnat anniyaade juulde e ɓernde makko.

2- O daro o huccita funnaange, o ɓamta newe makko haa sawndo noppi makko e balabe makko, o wiya: " Allaahu akbar".

3- O fawa juungo makko ñaamo e dow junngo makko nano. O jannga duwaawu e duwawuuji udditde juulde, hono: " Senaare woodaniima Aan Alla e jettooje Ma, Innde Ma barkani, alah dewateeɗo mbo wonah Aan" Refti o wiya: " Mbeɗa moolo e Alla e bone Seytaane kuɗaaɗo, bismillaahi arrahmaani arrahiimi" Refti o jannga simoore Faatiha, o wiya:"aamiin" saanga gasnude janngude simoore nde, faanda e aamiin ko: jaaba ñaagunde amen. Refti o jannga caggal Faatiha huunde ko newanii mbo e Quraana tedduɗo o, hay si ko aaya gooto.

4- O ɓamta juuɗe makko haa tolno e balabe makko e noppi makko, o wi'a: " Allaahu akbar" o turo o rukƴa, o fawa juuɗe makko e koppi, o fotndo keeci makko e hoore makko, o wi'a saanga rukuu: subhaana rabbiyal ajiimi" laabi tati.

5- O ɓamta hoore makko ngam ruttaade e darnde e ɓamtude juuɗe haa e balabe, o wi'a:" sami allaahu liman hamida hu". refti o wi'a hombo dari: "rabbanaa wolakal hamdu"

6- O naayo o fa'a leydi hombo sujji, o fawa tiinde makko e hinere makko e leydi, wondude e waɗde newe e koppi e ceɓe koyɗe makko e leydi, o wi'a:" subhaana rabbiyal aala" laabi tati.

7- O ɓamta juuɗe makko hombo wi'a" allaahu akbar" o jooɗo e pelo makko nano, ñaamo ngo heddo ina ñippii, o fawa newe makko e bu'e makko, o wi'a saanga nde o jooɗi:"rabbi igfirlii".

8- O sujja laawol goɗngol hono no o sujjirno gadanol, o wi'a saanga nde o naayanto sujjude:"allaahu akbar" o waɗira sujuud makko ɗimmo no o waɗiri gadana o nih.

9- O ɓamta hoore makko ngam darnde ɗimmere, hombo wi'a: " allaahu akbar" o juulo darnde ɗimmere hono no juuldi arwandere nde.

10- Caggal sujuud ɗimmo e darnde ɗimmere he, o jooɗoto hono no jooɗorino hakkunde sujjudaaji ɗiɗi ɗiɗi, o wi'a: " attahiyaatu lillaahi, wa salawaatu aɗɗayibaatu, assalaamu alayka ayyuha nabbiyu wa rahmatullaahi wa barakaatu huu, assalaamu alaynaa wa alaa ibaadillaahi assaalihiina, ashadu an laa'ilaaha illallaahu, ashadu anna muhamadan abduhuu wa rasuuluhu" O haala tasuhhudu ɗimma o. Refti o wi'a: Aan Alla juul e Muhamadu e yimɓe galle muhamadu, hono no njuulirnaɗa e Ibraahiima e yimɓe galle Ibraahi, Aan ko A jettaaɗo teddinaaɗo, barkin Muhamadu e yimɓe galle Muhamadu, hono no barkanirɗa Ibraahiima e yimɓe galle Ibraahiima tigi tigi ko a jettaaɗo tedduɗo. Ina innire Salaatul Ibraahiimiya.

11- O yeccito e ñaamo makko o wi'a" assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatuhu" refti o yeeciti nano makko o wi'a hono noon, ko nih woni juulde makko gasi.

Ko ɗum woni sifaa juulde darɗe ɗiɗe, hono fajiri e juma, si wonii ko juulde nde darɗe tati hono futuro, wollo nde darɗe nay hono tiisbaar, takkusaan wollo geeƴe, si o gasnii tasahhudu gadana o, o timminat ko heddii ko e darɗe hono no darnde adanere nde, kono tan o janngatah hay ndiga caggal faatiha, refti o jooɗo hono no o joɗorinoo e darnde ɗimmere nde nih,, o haala tasahhudu gadana o, refti o jannga salaatul Ibraahiimiya caggal ɗuum o salmina.

Juulde juma:

Alla farlii e juulɓe tottirde juulde heeriinde ñande Al Juma,honde wiyee(juulde juma) honde jogii mbaadi keeriindi e sarɗeeji keeriiɗi, ko kannde lomtii juulde tiisbaar.

Juulɓe kawrat ka misiide ngam ndeen juulde, Almaami waɗa heen kuɗbaaji ɗiɗi, refti o juulnaɓe darɗe ɗiɗe, o feññina ko o janngata ko e Quraana.

Ina sarayina lootaade ngam taweede juma, e habbirde ngam taweede nde, dagaaki luutndaade nde si wonah ngantu, mbo luutndiinde o juulat tiisbaar darɗe nay, o feññintah heen ko o janngata ko e Quraana.

Juulde juma waɗɗaaki e debo wollo ɗanniiɗo.

Wiitu.

Hollir wondude e sehilaaɓe ma geɗe dikkatooɗe kaɗooje juulɗo tottirde juulde e waktu mum, e hono ittirten ɗeen caɗeele.

Eehey mon gooŋɗinɓe si juulde noddinanaama ñande aljuma njahe faade juulde juma ngaccon njeeygu ko ɗuum de ɓuri mon moƴƴande si tawii hoɗon nganndi. ( Simoore Al JUMA : 9).

Ina selli.

Sellaani.

Ina daganii juulɗo juulde farilla ko adii nde waktu mayre yonata.

Waktu juulde fajiri gasata ko e puɗal naange.

Haal dewe Alla ɗiɗe keeriiɗe e ñande Al Juma.

Hol ko woni batte juulɗeele joy ɗe e dow nguurndam juulɗo ñande kala?

E juuraadema e o nooku: islamicfiqh.net/en Yeewtu ñaawoore gaccuɗo juulde e nder islaam.

Awra mbo juulɗo gorko foti suurde e nder juulde:

a( denndaangal ɓanndu si wonah yeeso e juuɗe e pele.

b) Ko tuggude e wuddu haa heɓa kopppi.

c)Ko gila e walabo haa e koppi.

To juulɗo foti huccide woni:

a) Bannge rewa.(soberde)

b) Bannge hirnaange.

c) Bannge kaaba

Juulɗo wi'ta e sujuud makko ko:

a) Subhaana rabbiyal aziim

) Subhaana rabbiyal aalaa.

c) Rabbi igfir lii.

Winndannde jeeɗaɓiire.

Zakah

Ndalla =heblo=.

Gila ko ɓooyi yimɓe ina nguuri r ndi leydi e tolndeeji ceertuɗi, ina e maɓɓe gala keewɗo jawdi, ina e maɓɓe baasɗo mbo alah nguuro makko, ɗum noon ko laawol e laabi Alla waɗi e nde winndere, Islaam noon waɗɗanii e jawɗeele alɗuɓe farrilla mbo alɗuɓe tottata waasɓe ngam ɓe mballaɓe ɓe koybinanaɓe niseendi baasal, islaam hirjini nde juulɗo tottirta ko ɓuri heewde ko o farla ko, mbo waɗani juulɗo njoɓdi mawndi nder nguurndam mum e caggal maayde makko. Mbo hirjanii kadi moƴƴude e baasɗo e kala waktu e kala waawtungo, mbo reerɗanii ñamminde heyɗuɓe, o holtinde holɓe, ɗum fof ko haa renndo ngo waawa ɓasandirde juulɓe mbaya no Alla muuyiri nih, e nde winndannde ma a anndu ñaawoore askal, e mbaadi mum e jawɗeele ɗe askal waɗɗii e dow mum.

Hol ko woni askal(zaka)

Askal(zaka) woni: Yaltinde geɗal koddirangal e jawɗeele alɗuɓe juulɓe ngam waasɓe maɓɓe totte. Kongal doosgal tataɓal e doosɗe islaam.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Yeeɓ o rigi ji'atooɗo jeewtoowo ko faati e askal (zaka)e batte mum e rennda, ɗum ko Ñiiɓirde Usuul yaltini ɗum.

Momtu bar kuud o ngam njeeɓa widiyo o.

Hol ko waɗi haɗa aska(zaka)?

En ngaskat ngam yerinde yamiroore Alla Oon parluɗa e men askal.(zaka)

Ina e ñeeñe askal(zaka) efaayidaaji mum

Gadanel ngel: Laɓɓinde fittaandu ko faati e yowitaade e jawdi e ɗawre.

Ɗimmel ngel: Hebbinde jawdi, askal ustatah jawdi kono ɓeydatndi barkina ndi.

Tataɓel ngel: waasɓe e miskineeɓe e woɓɓe.

Hoɗe ngoni jawɗe ɗe askal(zaka) waɗɗii e dow mum?

Kaŋŋe e kaalis.

Ceede(kaalis)

Demeteeɗe e ɓesnaaɗe.

Jawdi ndariindi.

Marsandiisuuji njulaagu.

Marsandiisuuji njulaagu: woni kala ko heblira njulaagu; foti ko galleeji wollo bitikaaji, Otooji, kulle e ko wonah ɗuum.

Jawdi ndariindi: woni gelooɗi, na'i e ndammiri( baali e be'i)

Hono ngaskirten kaalis?

Juulɗo askat jawɗe makko kaalis mbo askal waɗɗi laawol gootol e nder hitaande fergo, fotde ko ittete askal e nder jawdi ko 2.5 0/0, askal ina tottee waasɓe e miskineeɓe.

Ekkitannde.

Waɗ kala konngol e konngi garooji he nokku mbo ngol hanndi fotde jotondiral maggol:

Kaŋŋe e kaalis.

Montoor junngo.

Fotde jawdi.

Mbertu galle.

Gertooɗe.

Ndammiri.

Ngesa pom.

Ina waɗɗii e juulɗo askude ɗum:

Alah heen askal:(zaka)

Wiitu.

Hol ko woni batte garooje e yaltinde denndaangal Alɗuɓe askal jawɗe maɓɓe?

Yeeɓ nde taƴre" why do muslims pay zakat?" refti yeewtu maanaaji toowɗi e waɗɗnde askal.

Ina waɗɗii e juulɗo tottirde askal (zaka)jawdi mum kaalis:

(a- Laawol e nder nguurndam.

(b- Laawol e nder hitaande.

(c- Laawol e kala lewru.

Fotde fotnde itteede e jawdi kaalis:

(a-25 0/0.

(b-10 0/0.

(c- 2.5 0/0.

Winndannde jeetaɓere.

Koorka.

Ndalla =heblo=.

Koorko ina teskee ko dewal Alla ngal O farlii e denndaangal leƴƴi, e nder islaam juulɗo ina tottira o farilla ngam ɗoftaade, e nde winndannde ma a anndu ko faanda e koorko, e ko bonnata ɗum, e ñaawooje mum ɓurɗe himmude.

Hol ko woni koorka?

Koorka: Ko dewal ngal juulɗo accata ñaamde e yarde e renndude debbo e gorko ummaade e peeral fajiri haa mutal naange.

Hoorde lewru koorka woni doosgal nayaɓal e doosɗe islaam.

Hol ko waɗi heɗen koora?

Juulɗo hoorat ngam ɗoftaade Alla, e nootaade yamiroore Makko.

Ina e ñeeñe koorka e faayidaaji mum.

Jojjinde kulol Alla e hebbinde dewe e famɗinde goopi.

Nde tinata muusalla heege heɓoowe waasɓe e hatajinɓe.

Nde o rimɗinta fittaandu mum e tuuyaaji, o ekkito teerude ndu e jaggude ndu.

Alla farlii dewal koorko e juulɓe e ɓe ngonah juulɓe e leƴƴi gadiiɗi ɗi, hono no Alla daaliri nih: ( Eehey mon gooŋɗinɓe koorko farlaama e mon hono no ko farlirano e ɓeen adiiɓe mon ngam kulon). (Al Baŋara:183).

Bonnooji koorka:

Ina waɗɗii e koorɗo hattaade geɗe toɗɗaaɗe, si o waɗii ɗe koorko makko bona, ɗeen ngoni:

1- Ñaamde e yarde, ina naati e ɗuum pikkiraaji ñamminooji e dewooji ɗaɗol.

2- Jippinde maniyyu tawa ko e teyaaɗe, foti joom mum renndu e debbo wollo alah, denndugol gorko e debbo e nder lewru koorko ko bakkaata mawɗo.

3- Tuutre tawa ko aan teyi hono looƴaade haa tuuta.

Tawi ko debbo noon koorko makko ina bonira nde:

4- Yaltude ɗiiƴam fiilayru wollo ɓesngu.

Lewru koorko teddinaandu ndu:

Ko lewru koorko woni lewru jeenaviiru e lebbi fergo ndu lewru kondu barkinaandu, Alla tellanii e hendu Quraana tedduɗo o e dow Muhamdu-yo o his-. Alla waɗi e juulɓe hoorde ñalawma mayru e daraade jemmaaji mayru ko sabaabu yaafeede bakkatuuji. Alla faltiindu e lebbi ndu woni ɓurndu lebbi ujunere, hondu innire (Leylatu qadiri), kala guurnirɗo ndu innude Alla e juulde o yaafe ko ardii e bakkatuuji makko.

Juulɓe ina njuula juulɗeele Taraawiih e nder lewru koorko, ɗum ina jeya e sunnaaji tonngandirɗi e lewru he ɗe njuulate ko caggal geeƴe.

Hombo woni dagnanaaɗo taƴde e nder lewru koorka?

Alla dagnanii taƴde e lewru koorka noone e yimɓe, ɓeen ngoni:

1- Ñawɗo lorotooɗo si o hoori.

2- Nayeejo mbo waawah hoorde.

3- Ɗatniiɗo saanga ɗatngal makko.

4- Piiliiɗo e gonduɗo e ɗiiƴam ɓesngu.

5- Debareedu e muyninoowo siɓe kulii e pittaali maɓɓe wollo e ɓiɓɓe maɓɓe.

Tinndinooje jowatiiɗe e koorka:

Kala taƴɗo e koorka ngam ngantu, o yoɓirat kala ñalawma mbo o taƴno o ñalawma goɗɗo e lewru ndu wonah lewru koorka.

Si ñawɗo taƴii sabu ñawu mbo o ɗaminaaki sellude e mum hoorde lewru koorko fukkiima e makko, o ñammina kala ñalawma mbo o taƴi o miskiin.

Si juulɗo woni nayeejo mbo waawah hoorde pellet, oon de koorka fawtiimo mbo, o ñamminat kala ñalawma miskiin.

Juulɓe kumtoto ko e yonto noddineede futuro, heewɓe e juulɓe ina ndeerɗa e renndu e kumto.

Nde njeeɓɗa nde taƴre: why do muslims fast Ramadan? yeewtu ko faati e batte ɗe juulɗo heɓata e koorko.

Alla dagnanii yogo yimɓe taƴde, haal yogo e maɓɓe, kaala kadi ñeeñal ɗuum ɗoon.

Ina waɗɗii e juulɗo saanga koorko makko nde haɗtato e:

(a- Ñamde e yarde.

(b- Renndude gorko e debbo.

c- denndaangal ko adii ko.

Lim geɗe bonnooje koorka:

)a 6.

(b- 5.

(c- 4.

Winndannde nayaɓere.

Hajju.

Ndalla =heblo=.

Hajju ina lime ko gootel e doosɗe islaam, te hombo jeya ko ɓuri moƴƴude ko juulɗo ina ɓallaro Joom makko, ɓural mum arii e hadisaaji keewɗi ummaade e Nelaaɗo-yo o his- e nde winndannde ma a anndu huunde e kumpitale o Sariya tedduɗo.

Hol ko woni Hajju?

Hajju woni dewal ngal juulɗo kattanɗo yahat faade Makko ngam hengal e ummaade e dewe Alla toɗɗaaɗe e lewru Jul Hijjati, ko kanndu woni sakkatiindu e lebbi Fergo.

Hajju woni doosgal joyoɓal e doosɗe islaam he.

Hitaande fergoyankeere: Ɗum faanda heen ko ferde Nelaaɗo teduɗo ummaade Makka faade Madiina, ko Umar Ibnul Khaɗɗaab yo Alla wele mbo woni ko suɓii fergo Nelaaɗo yo won ko fuɗɗorte limde taariik islaam fergoyanke. Hitaande fergo waɗi ko lebbi sappo e ɗiɗi hoɗi puɗɗoro (Muharram) ɗi ngasira(Jil Hijjai, juulɓe tuugniima e o taariik joljole maɓɓe e hitaande fergo.

Hol ko waɗi heɗen kajja?

Juulɗo hajjat faade Makka ngam nootaade noddaandu Alla toowɗo O faade e suudu hormaandu he.

Ina e ñeeñe hajju e faayidaaji mum:

Ñeemtinde Annabaaɓe tedduɓe hajjunooɓe ka Suudu hormaandu ndu.

Soklirde dewal Alla, kajjoowo ñiiɓat balɗe hombo rewa Alla, o accita huunde fof, o egga e dewal o faata e goɗngal.

Renndude e juulɓe to nokkuuj dewirɗi tedduɗi ɗi, e anndudeɓe, e mahde laabi jotandiral wondude e maɓɓe.

Wiitu.

Wittid e sehilaaɓe ma hajjuɓe hajju farilloa o, eto anndude koɓe co'ata deɓe kajji nde.

Hombo hajju waɗɗii?

Hajju ina waɗɗi laawol gootol e nguurndam e juulɗo gorko e juulɗo debbo kattanɗo, kala kattanɗo hajjude ka bannge ɓanndu e ka jawdi hajju waɗɗiimo mbo.

Tinndinooje jowotiiɗe e hajju:

Juulɗo waawatah hajjude si wonah e nokku keeriiɗo, oon woni Makka teddinaaɗo o, e waktu keeriiɗo e nder hitaande.

Hajju ina soomi dewe keewɗe ɗe juulɗo foti janngude ko adii nde o yahata ngam hajjoyde.

Dente juulɓe ceertuɗe ina kajjoya kala hitaande ummaade e leyɗeele ceertuɗe, hoɓe ngona gootum e comci maɓɓe ceerundal alatah toon hakkunde gala e baasɗo.

Nde njeeɓɗa nde taƴre: Why do muslims perform pilgrimage?5HAJJU) yeewtu ko hajju hawri e neesu neɗɗanke.

Juulɓe ina kajja e nder:

(a- lewru koorka.

(b- Lewru jul hijjati.

(c- Lewru deesambur.

Hajju ina waɗɗii e:

(a- Laawol e nder nguurndam.

(b- laabi ɗiɗi e nder nguurndam.

(c- kala nde juulɗo hattani hajjude.

Pooccugol jaatiyankeewol.

1 -Mbela a faami maana dewal?

2- Mbela haɗa waawi haal sarɗeeji dewal?

3- Mbela haɗa hattani jantaae nooneeji dewe?

4- Mbela haɗa faama maana laaɓal?

5- Mbela haɗa anndi nooneeji laaɓal?

6- Mbela haɗa waawi firde sifa sallige?

7- Mbela haɗa anndi pirtooji sallige?

8- Mbela haɗa anndi ñaawooje moomde e dow jawrabeeje?

9- Mbela haɗa anndi sifa lootngal?

10- Mbela haɗa anndi baɗɗinooji lootngal?

11-Mbela haɗa anndi ko harmi e gonduɗo e janaaba?

12-Mbela haɗa anndi nooneeji ɗiiƴam njaltatɗam e debbo?

13- Mbela haɗa anndi ko woni ñaawooje ɗiiƴam debbo kimmuɗe?

14- Mbela haɗa faami maana juulde?

15- Mbela haɗa faami ko saabi heɗen njuula?

16- Mbela haɗa anndi sarɗeeji juulde?

17- Mbela haɗa anndi juulɗeele joy ɗe?

18- Mbela haɗa anndi ko woni mbaadi juulde?

19- Mbela haɗa anndi ko woni ñaawooje juma?

20- Mbela haɗa waawi faamde maana zaka?

21- Mbela haɗa faami ko saabi heɗen ngaska?

22- Mbela haɗa waawi anndude jawɗe ɗe askal (zaka)waɗɗii?

23- Mbela haɗa waawi anndude sarɗeeji askal(zaka)?

24- Mbela haɗa hattani anndude nooneeji fotɓe totteede askal(zaka)?

25- Mbela haɗa faami maana koorko?

26- Mbela haɗa hattani faamde ko waɗi heɗen koora?

27- Mbela haɗa hattani anndude koorko waɗɗiika?

28- Mbela haɗa waawi anndude bonnooji koorka?

29- Mbela haɗa waawi anndude dagnanaaɗo taƴde e lewru koorka ?

30- Mbela haɗa faama maana Hajju?

31- Mbela haɗa faami ko saabi heɗen kajja?

32- Mbela haɗa anndi mbo hajji waɗɗi?

33- Mbela haɗa hattani salligaade sallige celluɗo?

34- Mbela haɗa waawi lootaade lootngal cellungal?

35-Mbela haɗa waawi tottirde juulde tottirgol cellungol?

36- Mbela haɗa tina weeɓde e newaare diine islaam?

Taƴre nayaɓere.

Ñaawooje islaamiyankooje.

Binndanɗe taƴre nde:

Winndannde adanere.

Comci.(kadole)

Ndalla =heblo=.

Comci ɗi aade ɓoornato ko neema e neemaaji Alla, hono no Alla daaliri: ( Eehey mon ɓiɓɓe aadama Min tellinii e mon comci cuurooji awraaji mon e sigeeji ko comci kulol ɗiin ɓuri moƴƴude ɗuum ko e aayeeje Alla ngam ɓe ciftora Mbo). ( Aaraaf: 26). E nde winndannde ma a anndu yogo e ñaawooje jowatiiɗe e ɓoornungal(comci).

Woni asli e comci (kadole)ko:

Woni asli e comci ko dagaade, alah ko harmata si wonah ko ari karmugol mum e Quraana, wollo sunna Annabiyanke o.

Woni asli gollondire ina e ɗeen noon comci ko dagaade, ɗuum harmatah si wonah woodeede daliil, denndaangal ɓoornungal jaŋtangal karmungol ɗo harmude mum ari ko e Quraana wollo e Sunna Annabiyanke o.

Wiitu.

Hol ko woni hijaab mbo ina jojja e mum ɓoornungal?

Ɓoornule karminaaɗe ɗe:

Alla harmanii e gorko yogo e ɓoornule, ina e ɗeen noo:

Ko yaltinta awra tawa suurataa mbo.

E ko ngannduɗa ina heen nannndinaade noone goɗɗo o, hono ɓoornaade worɓe comci rewɓe wollo ɓoornaade rewɓe comci worɓe.

E ko hollirta mawnakinaare e ñaaƴde.

E ko woni e mum ɓurtinde e fantinde.

Ina harmi e worɓe ɓoornaade comci hariir, wollo suɗoraade kaŋŋe e kaalis.

Ina harmi ɓoornaade ko nanndi e comci heefareeɓe ɗiɓe keerori hono comci seernaaɓe maɓɓe.

Keerol awra gorko ko ummaade e wuddu haa koppi, tawi ko debbo noon ɓanndu makko fof ko awra e yeeso jananinkooɓe, tawi ko e harmuɓe e makko hono Baaba e Ɓiɗɗo, Musiɗɗo ɓee debbo ina feññina e yeeso maɓɓe ko o feññinta e yeeso rewɓe ummaade e yeeso e sukundu e daande e korle junngo e koyngal.

Renndu e sehilaaɓe ma e anndude ko saabi yogo e comci karmina.

Nelaaɗo-yo o his- haɗii nanndinaade worɓe e rewɓe e rewɓe kadi nanndinaade e worɓe, ngol kaɗgol noon ina soomi noone e comci e mbaadi haala ngol nanndinagol ina limte bakkatuuji mawɗi baɗɗinooji leɓte e dow baɗɗo ɗi si o tuubaani, Islaam yiɗi ko neesu gorko yo seer e neesu debbo, ko noon kadi mbo yiɗiri debbo yo wonru, ko ɗuum woni daliil neesu kisɗo e hakkille celluɗo.

Ekkitannde.

Dottu comci (kadole)karminaaɗi e gorko tan e denndaanɗi karmugol mum hakkunde gorko e debbo:

Ko huncata awra tawa suurataa mbo:

Ko woni e heɗi e nanndinagol debbo e gorko.

Ko woni e majji e ɓurtingol e pantingol.

Ko hollirta maw maw e ñaaƴre.

Ɓoornaade Harii e kaŋŋe.

Nanndinaade e ɓoornaari heeferɓe.

Wiitu.

Mbela ina newo nde gulaali waɗooɓe modelaaji comci e aadaaji e finaa tawaaji e juɓɓe nde ngonata ruttorde nde ɓoornaari gorko wollo debbo ndottotote dottegol jaadungol e diine?

Ƴeewtinda ɓoornule karminaaɗe ɗe miijaɗa e ñeeñe takɗe ɗe harmineede.

Suɓa jaabawol cellungol: ɓoornaade Kaŋŋe harminaaka e :

a) worɓe.

b) rewɓe.

c) sukaaɓe.

Ina harmi e worɓe:

a) ɓoornaade suuf.

b) ɓoornaade hariir.

c- denndaangal ko adii ko.

Winndannde ɗimmere.

Ñaamdu e njaram.

Ndalla =heblo=.

Juulɗo ina ndaarda ñaamdu e njaram ko e neemaaji Alla baɗɗinooji yettude, kala jettuɗo e ɗuum o semmbinire e tottirde dewe Alla, e nde winndannde ma a anndu yogo e ñawooje jowatiiɗe e ñaamdu e njaram, ma a anndu kadi ñaɓɓe karminaaɗe ɗe juulɗo foti woɗɗaade.

Asli e ñaamdu e yardu:

Woni asli e ñaamduuji e njarameeje ko dagaade, alah ko harmata heen si wonah ko karmugol mum ari ummaade e Quraana tedduɗo o wollo ari ummaade e sunna Annabiyaŋke, Alla daali: ( Eehey mon yimɓe ñaame ko ummii e leydi ko dgii ko weli). Al Baqara: 168.

Ñaɓɓe e njarameeje karminaaɗe:

Alla harmanii yogo e ñaɓɓe e njarameeje ina e ɗeen:

Sanngara,(doro) ɗuum ittat hakkille, te reende hakkille ko e paandale Sariya jeya.

Dorog, ɗuum yirbinat hakkille e ɓanndu.

Ko maayi (wati)e kulle tawa hirsaaka, wollo ko innde Alla jaŋtaaka e mum saanga kirse.

Teew mbabba(anere, giroi) tugal, ɗuum ko teew coɓɗo mbo dagaaki ñaamde.

Ñangaaji, hono barooɗe moforiiji e liwe e ndaddaaji.

Ko hirsira ngam ɓallaraade deweteeɗi meere, hono Sanamuuji.

Paandale Sariya Islaam: ko ganndal e gannde islaam, juulɗo ina annda e heɗe Sariya, e sirruuji sariya hono: Hol ko saabi Alla sarayini ñaawooje? Ko sabu hoɗum woni ñaawoore nde laati?

Hol ko woni sarɗeeji kirse sariyankooje?

Woni kirse sariyaŋkooje ko hirsude wollo boraade kuuɓnuɗe sarɗeeji garooji ɗi:

1- Nde kirsoowo o wonata Juulɗo ma Yahuudiyanke wollo Nasraaniyanke ceerndoowo tawa hombo faandito kirse.

2- Nde ko hirsirte ko wonata ko waawi hirsude na rufa ɗiiƴam na taƴara mbeleeki mum hono laɓi, ina harmi huutoraade e kirse ko wordata sabu niseendi wollo femmbude hoore ko hirsete ko, wollo sumde ɗum hono maasrude ɗum kuura.

3- Jaŋteede innde Alla, kirsoowo o wii:( bismillaahi) nde o dillinta junngo makko ngam hirsude.

4- Taƴde ko foti taƴeede ko saanga kirse, ko ɗuum woni Marii e kojumbol e ɗaɗi daande mawɗi gonɗi e daande, wollo taƴde tati e ɗii nay.

Hol ko woni ñaawoore ñaamde kulle maayo?

Kulle ndiyam woni guurooje e ndiyam, ɗe ngannduɗa mbaawah wuurde si wonah e ndiyam jiiba majje ina ndagii ñaamde, hono liƴƴi e ko nanndi heen, foti noon ɗe nguurata ko e maaya wollo e caatli wollo e maayon tokson.

Ina dagii raddude kulle jeeri ɗe conngatah e ñaamde ɗe, e dow sarɗi innude innde Alla saanga daddugol ɗe, e hirsude ɗe si ɗe tawaama hoɗe nguuri.

Ñaawooje kirsaaɗe e nder cuuɗi jeeyirɗi ñaamdu e nokkuuji .

1- Ko mbo wonah juulɗo e yahuudiyanke e nasraaniyanke hirsi hono Buuji e Hindoos e mbo alah diine ɓe koɓe kirsi dagaaki ñaamde, ina naati e ɗum ko woni e restaraaji e nokkuuji ɗo ɗe kirsaaɗe ngoni tawde ko leyɗe ɗe juulɓe ɓuraani heewde wollo yimɓe defte.

2- Ko juulɗo hirsi tawi hombo fawii e laawol sariya ɗuum ina dagi fawaade e ƴi'al Quraana.

3- Ko juulɗo wollo kitaabiyanke hirsiri ko wonah e laawol sariya hono maasirde kuura wollo yoolde ɗuum ina harmina.

4- Woni asli ko kitaabiyanke hirsi e ko woni e restoraaji e bitikaaji maɓɓe ko dagaade, wondude e reerɗude wiide bismillaahi saanga ñaamgol. Ina ɓuri haanande juulɗo yananeede wonde ko o ñaamata ko e tebbuuli ina dagii.

Wiitu.

Hollu aan e sehilaaɓe ma yogo e ko woni ko wilde inernet ɗuum ko wallat ma dañde ñaɓɓe dagiiɗe e leydi ma.

Ñaawooje kirsaaɗe gonɗe e restaraaji e bitikaaji ina ceerta fawaade e diine kirsuɗo o.

Ƴeewtina ñaɓɓe e njarameeje karminaaɗe refti miijoɗa ko woni ñeeñe gadduɗe harmineede ɗeen.

Ina selli.

Sellaani.

Si yahuudii wollo nasraani hirsii huunde ɗuum ina dagii ñaamde hay si wonii o innaani heen innde Alla.

Dagaaki ñaamde hirsaande maayrunde maaseede kuura.

Windannde tataɓere.

Gollandire jawdi.

Ndalla =heblo=.

Ina jeya e teddude diine islaam kombo soomi ko denndaangal banngeeji nguurndam, ina e ɗuum noon tonngude gollondiral hakkunde yimɓe, e reende hakkeeji maɓɓe, e haɗde tooñannge e dow kala gooto e mum en, ina sinndandiri e ɗuum noon: diidde laabi tonngooji gollondire jawdi hakkunde maɓɓe, e nde winndannde ma anndu yogo e ñaawooje gollondire jawdiyankooje, e sɗababuuji harmineede heen yogo.

Hol ko woni gollondire jawdiyankooje?

Gollondire jawdiyankooje: Ɗeen ngoni gollondire ɗe yimɓe ngostanndirata jawɗe, foti noon ko wostandireede e jawndi ngonɗndi; hono njeeygu, wollo wostandireede e nafoore, hono luyaas, wollo ko aldah e wostondireede hono dokkal.

Woni asli e gollondire jawdiyankooje:

Woni asli e gollondire jawdiyankooje ko dagaade, alah fof ko harmata heen si wonah ko Quraana harmini wollo sunno Annabiyanke harmini.

Woni asli e gollondire ina e ɗeen noon gollondire jawdiyankooje ko dagaade, ɗe karmatah si wonah fawaade e daliil, ɗum noon ko mbeñdi dewe Alla woni asli majje ko hawrude e daliil, alah e heɗe ko dagato si wonah e daliil.

Gollondire jawdiyankooje karminaaɗe ɗe:

Alla harmanii yogo e gollondire jawdiyankooje ina e heɗe:

Nanngude jawɗe yimɓe ko aldah e goongo; hono nanngirde ɗe feere wollo loppite(teetude).

Waawnude gooto e gollondirooɓe e gollondiral ngal o yiɗah waɗde.

Julaade e yogo e geɗe lorooje cellal aade; hono sanngara e dorogaaji e simme e ko wonah ɗuum.

Riba, ɗuum woni ñamlirde jawdi wondude e sarɗi yoɓde ko ɓurti jawdi ñamlaandi ndi; hono ɓeydude 5 0/0.

Yeeyde ko anndaako ko ɗum woni; hono yeeyde soomdu ndu anndaako kondu soomi ko e nder mayru.

Wure e loteriiji ɗi poolɗo nanngata jawdi pertuɗo o ko aldah e sariya.

Sababuuji harmude gollondire jawdiyankooje:

Sababuuji tigi rigi ɗi baɗooji gollondire ɗe harmude:

1- Tooñannge.

2- Ribaa.

3- Koomte.

Wiitu.

E les keewgol gollondire jawdiyankooje ɗe juulɗo waɗa e nguurndam makko, hono o waɗata haa fina e ko dagi e ko harmi?

Ekkitannde.

Waɗ kala konngol e konngi garooji he nokku mbo ngol hanndi fotde jotondiral maggol:

Yeeyde sanngaraaji(doro).

Njeenaari.

Sootrude comci e laawol inernet.

Juloraade geɗe lorooje.

Ñamlude neɗɗo jawdi e srɗi artirde ina ɓeyda 10 0/0.&

Yeeyde ndiyam njareteɗam.

Daɗandire ɗe jeyaaɓe heen tottirta kaalis poolɗo nawa kaalis o.

Gollondire jawdiyankooje dagiiɗe:

Gollondire jawdiyankooje karmuɗe:

Riba ina jeya e Gollondire jawdiyankooje ɗe islaam harmini sabu lorooji gonɗi heen ɗi, ina teske ko e bakkatuuji ɓurɗi mawnude ɗi Alla kammbanii gollotooɗo ɗi leɓte cattuɗe jeya.

Ƴeewtinda Gollondire jawdiyankooje karminaaɗe ɗe refti miijaɗa e ñeeñe caabiiɗe harmineede ɗe.

Ina selli.

Sellaani.

Mbela Ina dagi lotori e sarɗi tawde gollondirɓe ɓe ina mbela.

Ina daganii juulɗo ñamliraade riba si wonii hombo hatajini heen.

Winndannde nayaɓere.

Jikkuuji.

Ndalla =heblo=.

Islaam hirjanii rewɓe mbo suɗaraade jikkuuji moƴƴi, Nelaaɗo-yo o his- hirjinii himmude jikkuuji moƴƴi e hadisaaji buy, O sinndandiri hakkunde dew Alla ɗe juulɗo waɗata e moƴƴude jikku, juulɗo jom jikkuuji moƴƴi fdanaama njoɓdiiji mawɗi aduna e laakara, e nde winndannde ma a anndu himmude jikkuuji e nder islaam, e hollirde yogo e ɓure majji0

Jukkuuji e nder islaam:

Jikkiiji moƴƴi ina njogii daraja mawɗo e nder islaam, koɗi faandaare himmunde e paandale sariya islaam, koɗi faandaare e paandaaje neleede Annabi sabu jotandiral majji teeŋtungal e gooŋɗinde, ɓuri timmude e juulɓe he iimaan ko ɓurɗo moƴƴude jikku, juulɗo ina yoɓre moƴƴude jikku makko, hono juuld e koorko njoɓratee nih.

Wiitu.

Hono jikkuuji juulɗo poti wonirde e woɓɓe? Mbela ɗii jikkuuji ina njogii batte e ñaawooje maɓɓe e islaam?

Ɓural jikku moƴƴo:

Nelaaɗo- yo o his- habrii wonde ko ɓuri heewde ko naatnata yimɓe aljanna: Kulol Alla e jikku moƴƴo.

O habri kadi wonde ɓuri waawde teddinde peesirgal ñande darnga e moƴƴereeji: Ko jikku moƴƴo.

O habri kadi wonde ɓuri ɓadaade yimɓe e Nelaaɗo ñande darngoo: ko ɓurɓe moƴƴude jikkuuji.

Peesirgal neɗɗo: Ɗuum wonata ko ñande darngo saanga nde moƴƴi neɗɗo peesate e bonɗi makko e peesirgal keblangal hay gooto anndah goongo mum si wonah Alla, mbo peesirgal mum nisi moƴƴereeji o naata aljanna kono mbo peesirgal bonɗi mum ɓuri nisde moƴƴi mum o naatat yiite.

Ekkitannde.

Waɗ kala konngol e konngi garooji he nokku mbo ngol hanndi fotde jotondiral maggol:

Kulol Alla gondungol e yankinaare.

Moosde e yeeso juulɗo.

Ittude ko lorata e laawol.

Gooŋɗude.

Njoorto.

Wallude woɗɓe.

Ballandiral e moƴƴere.

Ina e jikkuuji moƴƴƴi.

Ina e dewe Alla pamɗuɗe:

Yiilorɗe jikkuuji e islaam:

Jikkuuji e nder islaam alah yiilorde wootere tan, kono jiilorɗe keewɗe mbo jogii, ɗeen ngoni:

Jikkuuji wondude e Alla; hono kulol Alla e laɓɓinande Mbo.

Jikkuuji wondude Annabi-yo o his- hono yiɗde mbo e hormaade mbo e nehanaade mbo ka haala e makko, e juulde e dow makko nde o jaŋta.

Jikkuuji wondude e Sariya; hono jebbilanaade ñaawooje sariya e teddinde ɗe.

Jikkuuji wondude e fittaandu; hono newaare saanga duñde ndu e ɗoftaare, e sattainde saanga haɗde ndu ngaameela.

jikkuuji wondude e woɓɓe; hono gooŋɗude e hoolaara.

jikkuuji wondude e kulle; hono reende ɗe e waasde lorde ɗe wollo leɓtude ɗe.

jikkuuji wondude e neesu; hono reende mba e waasde bonneede, e tutaade leɗɗe, e waasde ɓurtinde e moƴƴe mammbo.

Ɓeydude ɗaaliyaade.

Ngam anndude ko ɓuri heewde e jikkuuji e nder islaam e ɓure mum, e batte mum e neɗɗanke, janngu deftere islaam ko diine jam, heewnde ka Matjar Usuul winndaande e ɗemɗe keewɗe.

Momtu Barkud o ngam loowde deftere nde.

Jikkuuji e islaam haaɗaani e gollondire hakkunde yimɓe, kono kay ko ko jokki haa soomi kulle e neesu.

E nder jeeɓgol ma nde taƴre: the beauties of islam : sifa nootaade islaam haajaaji ruuhiyankooji e jikkuyankooji wonande neɗɗanke.

Jaŋta hadiis Annabiyaŋke kolliroowo ɓural jikkuuji moƴƴi.

Ina selli.

Sellaani.

Jikkuuji haaɗi tan ko e jotandiral hakkunde yimɓe.

Pooccugol jaatiyankeewol.

1- Mbela haɗa waawi hollirde ko woni asli e comci ɓoornateeɗi?

Mbela a anndi comci karminaaɗi?

3- Mbela a anndi ko woni asli ñaamɗeele e njaram?

4- Mbela haɗa anndi ñaamɗeele karminaaɗe?

5- Mbela a anndii njarameeje karminaaɗe ɗe?

6- Mbela a anndi asli gollondire jawdiyankooji.?

7- Mbela a anndi gollondire jawdiyankooje karminaaɗe?

8- Mbela haɗa tina weeɓde e newaare diine islaam?

Timmoode.

E sakket heɗen mbasiyo juulɗo keso wasiyaaji garooji ɗi:

Reerɗude e janngude ko o hatajini e fiyakuuji diine mum, o ɗaɓɓa heen asliiji koolaaɗi, foti ko e annduɓe wollo ko noddooɓe, wollo deftere maa duttorɗe, wollo geɗe goɗɗe nanateeɗe e nji'ateeɗe.

Gollirde ganndal, ina waɗɗi e juulɗo nde o gollirta ko o janngi ko e ganndal nafawal.

Yaarude seese seese e ganndal e gollal, ɗaɓɓude ganndal, e jikkoraade jikkuuji moƴƴi, e tottirde dewe ɗe aade waawatah ɗum waɗde ɗum laawol gootol, kono o dañrata ɗum ko laawol caggal laawol.

Woɗɗitaade kala ko battinta batte bonɗe e iimaan, foti ko jiɓuyaaji wollo tuuyaaji.

Duumaade e ɗaɓɓude peewal faade e goongo faade e Alla, e seerndude goongo e mehre.

Ñaawooje islaamiyankooje jowatiiɗe e kattane, juulɗo waɗa heen ko o hattani ko aldah e fawde hoore makko ko o hattanaani.

Reerɗude e wondude e juulɓe moƴƴuɓe ɓeydooɓe mbo moƴƴere e iimaan, e woɗɗitaade jooɗdaade ɓe ngonah ɓeen jeyaaɓe e yimɓe jiɓuyaaji e tuuyooji.

Kumpitagol cakkitingol.

Innde.

Daraja kaaɗtirɗa: 40/ draja.

a- Suɓa jaabawol cellungol ko arata ko:

15 daraja.

1- Alla waɗii e neɗɗo nonndugol e:

Malykaaji.

Seyɗneeji.

Kulle.

Denndaangal ko adii ko.

2- Asli rigi mbo neɗɗo tagra ko e:

Ndiyam.

Loopal.

Yiite.

Kaaƴe.(haire)

3- Islaam ina qirro wonde neɗɗo ummii ko e baaba makko:

Ibraahiima.

Iisa.

Aadama.

Muhamadu.

4- Si neɗɗa maayi o egga faade yolnde:

Golle e suɓaade.

Njoɓdi e haasbeede.

Waasde woodde e kuuɓal.

Denndaangal ko adii ko.

Alla jaɓantah aade caggal neleede Muhamadu-yo o his- si wonah diine gooto oon woni :

d- Diine Yahuud.

Diine annasaara.

Islaam.

Hinduus.

6- Limoore doosɗe islaam ko:

.3

.4

.5

.6

7- Alla habrii e Quraana tedduɗo o wonde hombo yaafo denndaangal bakkatuuji si wonah:

Warde.

Nguyko.

Sirku.

Fenaande.

8- Kala harfeere nde juulɗo janngi e deftere Alla he woodanii mbo heen:

Moƴƴel gootel.

Moƴƴon ɗiɗon.

Moƴƴi jeeɗiɗi.

Moƴƴi sappo.

9- Ina e inɗe Quraana tedduɗo o:

A jikru.

Al Furqaan.

Al Kitaabu.

Denndaangal ko adii ko.

10- Woni maana (kufuwan) e daalol Alla tedduɗo O: ( walam yakun lahu kufuwan ahadun) ko:

Timmuɗo.

Dewateeɗo.

Jeradiijo.

Gooto.

11- Maana Falaqi e daalol :' qul a'uuju bi rabbil falaqi) ko:

Niɓel jemma.

Peral fajiri.

Ɓanngude subako.

Ooñaade naange.

12- Maana(a'uuju) e daalol Alla :(qul a'uuju bi rabbinnaasi) ko:

Mbeɗa moolo mbeɗa moggo.

Mbeɗa rewa mbeɗa ɓalloo.

Mbeɗa manta mbeɗa janto.

Mbeɗa hisa mbeɗa jebbilo.

13- Maana ( al waswaasi al khannaasi) e daalol Alla:( min sarril waswaasi al khannaasi) ko:

Bileejo.

Haaside.

Seytaane.

Keefeero.

14- Maana(shaani'aka) e daalol Alla: (inna shaani'aka huwal abtar) ko:

Gañɗoma.

Jiɗɗoma.

Gooŋɗinɗo ma.

Duŋtiiɗo ma.

15- Ina e dewe ɓannduyankooje:

gilli.

Njoorto.

Juulde.

Denndaangal ko adii ko.

B- Seerndu konnguɗi garooji ɗi fotde dental majji cellungal:

Darajaaji 8.

Wanngaade.

Juulde.

Ñaamde.

Huccitde funnaange.

Yaltude coofe.(chaibe)

Suurde awra.

Yarde.

Ɗoyngol.

Baɗɗinooji sallige:

Sarɗeeji juulde.

Pirtooji laaɓal.

Bonnooji koorka:

Reggandir golle sallige garooje ɗe puɗɗora gadanel ngel:

darajaaji 6.

Moomde hoore.

Lootde juuɗe haa mirfaqeeje.

Lootde yeeso.

Lootde pele.

Moomde noppi.

Wufƴaade.

d- Rewandir golle juulde garooje ɗe puɗɗora gadanel ngel:

darajaaji 6.

Janngude Faatiha.

Rukuu.

Habbiraandu harmanirdu.

Silminde.

Taahiyaade.

Sujuud.

f- Waɗ maande( selli) yeeso konngol cellungol ngol, e maande (goopol) e yeeso konngol ngol sellaani ngol e ko arata ko:

Darajaaji 5.

1- Juulɓe kajjoyta ko e lewru koorka barkinaandu ndu.

2- Ina harmani worɓe juulɓe ɓoornaade kaŋŋe.

3- Ina daganii juulɓe ñaamde teew babba tugal.

4- Woni asli e gollandire jawdiyankooje ko dagaade.

5- Ɓuri ɓadaade jonnde nelaaɗo e juulɓe he ko ɓurɗo moƴƴude jikku.

Muul gadana.

Muul ɗimma.

Muul tataɓa.

Muul nayaɓa.

Muul joyaɓa.