Luutndi ley hajjju e umura e juuragol.

Luutndi ley hajjju e umura e juuragol.

gooɓalu anndeyankoowal leys fedde liggantoon'de islaam e ɗemɗe

Boopi e luundi jowitiiɗi e umra

Aranel: luutndi yimɓe e boopi maɓɓe les karminagol

1. wa'ade toownude sawtomun les harminaago, nokku fiɓude enniya.

ko woni sunna yo toownude sawtu mun

2. yoga e yimɓe no cikka ihraam woni kaddule ( ɓornaade taadamaare e suddaare).

Ko woni ihraam: yo anniyaade naatugol e dewal, taagumanse mun woni: toownude sawtu mun e labbinaago, kala toownuɗo sawtu mun e labbinaago dow anniya hajju ma umra oon harmini.

3. yoga e yimɓe na cikka lootngal ihraam ko waajibi.

Ko ngal sunna, alaa ko woni dow boppuɗo ngal.

4. yoga e yimɓe na yaara juulugol raka'aaje ɗiɗi nokku ihraam ko waajibi, maa ɗum sunna keertiiɗo mo goordugal .alanaa ɗum, o juula'ɗe no tiiɗiri'fuh.

ko selli woni juulde ye'eso ihraam, ka noon ihraam wonaa juulde heertiin'de, so a juuli farilla ma juulde fof dagiin'de tan hina gassa harminoɗa.

5. yoga e yimɓe na cikka ko waajibi daragol miikaatu, e jippaade nokku misiide.he.

Ɗuum wajibaaki, kala tawaaɗo na lan'dinii na ɓoorni kaddule ihraam so ɓettorike nokku ihraam ma sawndi e mun e mobel mun ma n'baɗɗu laatiiɗo fof so labbinii tan heƴiiɗum, wonnɗo ley laana labbinto sawndi miikaatu maa ɓadal mum ngam fati ɓetto.

6. Uurude comci ihraam.

ko woni selli ko( googa) yon'dinorde uurude 6anndu ndu.

7. yoga e yimɓe na cikka laɓude awramun e ittude kollɗe mun e leeɓi nowki mun nokku ihraam ko waajibi, maa ɗum ko sunna karminagol.

wko ɗum sunna kuuɓuɗo n'de ɗum hasindinaa fof

8.karminaade gila yottaaki miikaatu o.

ɗuum na luutndi sunna, joon'non on tawaaɗo ley laana na waawi ɓornaade ko arrdii miikaatu seeɗa fotde mo sawn'do mikaatu faatoo'o ngam yaawgol laana, hono noon so o hulii ɗoygol omo waawi ɓornaade ihraam ko ardii miikaatu o.

9. ɓettagol immaniiɗo dewal miikaatu nga feeti ihraam, so taweede majjere maa yeebaare maa dum ley laana o tawa.

ko woni waajibi (tilsi) dowmakko so o ɓettike miikaatu nga feeti harminaade e anniya umra ma hijju: wirfaade faade miikaatu o harminoo, hono non jippiiɗo laana jiddah tawi harminaaki ley laana kan ngam sababu laatiiɗo fof: na wajibii e makko o yalta faa miikaatu go'oto o harminoo, ana ittintinee e ɗee kiite on mo ɓettortaako miikaatu ma cawn'dan mun on neɗɗo na waawi harminaade jiddah, ko way hono yimɓe suudan si ɓe wardii e laana ma ko nanndi heen mun؛ so wonaa tawde ɓe na nganndi wonn'de'ma e ɓe cawndoo miikaatu yalamlam ma miikaatu juhfa e laawol ngol ɓe iwri ngol.

10. Faamu'de ko ño'otol woni e mun fof yo ko ño'otaako faamu n'boofiijo wonan'de ño'taadi؛ ɗum saabotoo eɓe ɓilloro kaɓɓol ma kumol ma paɗe ɗe ñoogol woni e mun.

ɗuum ɗoon sellaani, ño'otol: woni ko ño'otaa ma ko taƴaa alkadara terrgal hono saaya ma sarra؛ so ɓornaama dow al haali mun woowaaɗo.

11. ɓornagol debbo scoomirgel juuɗe e hunko ma ye'eso e hoore kala.

ko woni waajibi(tilsi) dow makko ـ e al haali jaaliral worɓe yananɓe ـ uddude ye'eso makko e juuɗe makko nga feeti nikaabu e kuffaaje؛ ngam haɗugol annabiijo jam e kisal won e mum ɓornagol majji wonan'de karminiiɗo.

12. yoga na cikka debbo na mari 6ornuun'gal keertiigal e ihraam, ɓalewal ma huɗo heccowal ma danewal.

ɗum sella؛ debbo karminiiɗo na ɓornoo ko welaa fof e kaddule, nga feeti suurtaa'de e yambaamuya.

13. yoga na cikka no dagataako waylitidde ihraam ma ɓortagol ɗe.

ko selli, karminiiɗo na waawi waylitidde, na waawi lonnudengal rewtii ɓornoongal.

Nawɗinaade 6ornungal ihraam gila puɗɗooɗe harminagol faa timmooɗe.

Ko selli nawɗinaade ana yamiree ley banngagol umura ma wanngagol saanga mo yottiɗaa suudu kaaba tan.

15. Salaade karminagol e datktinaade (iwde e ihraam) nga feeti goodal yamiroore sharia.

Ko woni waajibi(tilsi) dow karminiiɗo no heddo e karminagol mum faa yottina dewal mum, ɗum woni kaɗugol, e ley oo Al haali ana dagonoo'o dattagol, so tawi o sarɗike nokku karminagol o daktoo fay huunde walaa e makko, so tawii o sarɗaaki wajibike (tilsi) e makko hirsude (fidya) e laɓaade ma jaccinɗinde leeɓi hoore makko rewti o daktoo.

***

Ɗiɗoɓel: lundi yimɓe e boofi maɓɓe ley banngagol

1. Waɗude du'aaji ɗi sariya yamiraani nokku naatugol misiide hormorde ma yiide Al kaaba.

Ko woni sunna haaɗude e ko nelaaɗo waɗi ma yamiri tan.

2. Wowlude anniya ye'eso fuɗɗude banngagol.

Anniya nokku mun yo ɓernde, a townirtaaɗum konngol ma.

3. Faandaade hajarul aswad ye'eso banngagol ngam reentaade waasude'nde.

Ɗum yo ɓettitaare e caɓɓitagol.

4. Fuɗɗorde banngagol caggal ɓettaade hajarul aswad, e hiisaade (limtude)ngol laawol.

Ɗuum yo boofi, dagataako o hiiso(limta) gol laawol.

5. Ɓamtugol juuɗe nokku cawdii hajarul aswad hono no ɗe ɓamtirtee ley juulde nii, ma filli tagol ɓamtude juuɗe laabi tati.

Ko woni sunna o sappoode e junngo makko ñaamo laawol go'otol tan.

6. Daraade faa juuta cawndal hajarul aswad o.

Ko woni sunna wa'asde juunnude daragol ngol.

7. Ɓillondiral cattungal ngam yottaade hajarul aswad ngam saɓɓinooɗum.

Ko woni sunna wa'asde ɓillondireede, so o waawi yottaade nde nga feeti ɓillondiral o yottoo, so wonaa ɗum o sappoto tan.

8. Wirfagol so tawii o ɓettike hajarul aswad o habbiray; ngam fa o sappoo o habbira, ma habbirgol caggal o ɓettike hajarul aswad o.

Ɗum fof yo boofi, yo ɗum sunna mo nokku mum ɓettii, wirfaade hen wonaa sunna. Walaa ko woni e on yeggitiɗɗo kabbiraango ma murii yoppingo.

9. Hertoraade laawol fof du'aawo.

Ɗum daliili alaa heen, ko woni sunna banngotooɗo ñaagoto ko yidi e jam aduna e laakaraa fof, o wowla Allah towɗo e kala jikkru dagiiɗo fu hono subbihinnde ma yettoode Allah ma laa'inde ma habbirde ma janngude Qur'aana.

10. Yappude ( dogude) ley kala laabi banngagol.

Ko woni sunna dogude les laabi tati adani ɗiin tan.

11. Wa'asde waɗude Al kaaba e nano mum sahnga banngagol nga feeti gelldol.

Ko woni sunna o waɗa Al kaaba e nano makko, gassantaamo o yeebo o lutta ɗum, so tawii o mo mari gelldol ngam ɓillaare ma ko nanndi e mum fay hu'unde allaa e makko.

12. Uurnaade ruknul yamaanii, ma sappaade ɗum so a ronkii uuraade dum.

Ko woni sunna memde nde e junngo tan nag feeti saɓɓilaade, so o waaway memude nde o sappotaako.

13. Memude e uurnaade kala nuuyle Al kaaba, ma kokooji mum. e soccaade e makko.

Ɗum na luutndi sunna, sariya yamiraani ko wonaa uurnaade hajarul aswad, e memde ruknul yamaanii tan.

14. Sikkude memde ruknul yamaanii e hajarul aswad yo ɗaɓɓude barke awonaa dewal.

Ɗum fof ko majjere, nafaa e torra e junngo Allah tan woni, fillaama iwde e umar Allah yarro e mum: o wari e hajarul aswad o saɓɓiliinde, dey o wi'i: " miɗa anndi ko a haayre, a nafataa a torrtaa, so ni wonaa mi yi'i annabiijo jam e kisal won e mum ana uurno ma e mi uurnotaakoma. (1) bukhaari filli hadiisa o, e limtoore (1597)

15. Ɓantude sawtu mum e du'aawu faa torra wanngotoo6e 6e .

Ko woni sunna o noddan joomiiko e gunndey; ngam fati o jiiɓa goɗɗo.

16. Hillnaade ɓamugol natee ma haalaaji goɗɗi les banngagol.

Ko banngotooɗo yamiraa woni o laatoo bowloowo Allah les kulol e leyɗinkinaare ndeer ɓernde yaalirnde.

17. Timminde ihraam yeeso tanñorde yottagol hajarul aswad.

KO woni waajibi o timmina laawol jeɗɗo ɓol ngol faa o tanñora ma jaaloo miijo makko yottagol hajarul aswad.

18. Jikkude raka'aaje ɗiɗi banngagol ɗen waajibi juule caggal Al makaama Ibrahiima ma takkol mum, faa ɗum saaboo ɓillaare e torra hakkunde banngotooɗo ley ñalaaɗe hajii e umura, ɓe jiɓa yaha warta banngotooɗo

Ɗuum yo boopi, raka'aaje ɗiɗi caggal banngagol ɗo juula les misiide nde fu na gassa, o mo waawi waɗude Al makaama hakkunde makko e Al kaaba - so tawii o mo woɗɗidu - o juula ley reedu mayru ma seraaji ley misiide nden, o heɓa juulirde kulol e deeyere.

19. Juuntnude raka'aaje ɗiɗi banngagol e du'aawu caggal majje.

Ko woni sunna hoyfin ɗe ɗe, fati o waɗa du'aawu fof caggal majje, ngam nulaaɗo jam e kisdal won e munm waɗaali ɗum.

20. Juulde raka'aaje ɗiɗi ɗee tawa balawal na suhritii.

Ko woni sunna o suddan balawal makko law caggal timmin'de banngagol.

***

Tatoɓel: lutndi yimɓe e boofi mu'en ley jahgol hakkunde safaa e nawra.

1. Suhruude balawal mum ( nawɗinaade) les safaa e mawra.

E ley ko ɓetti en wi'i balawal surtataake so wonaa ley banngagol.

2. Wowlude anniya ye'eso fuɗɗugol yaadu safaa e nawra.

En ɓennii no wii'de anniya yo les ɓernde ɓametee, wowlugol ɗum wonaa ko yamiraa.

3. Puɗɗorgol marwa ley yahugol safaa e nawra.

Ɗum ko boopi, waɗuɗo ɗum fuh hiisataako ngol laawol.

4. Yoga na cikka jahgol e garrtol fof ko laawol gootol hiisetee.(Limtete)

Ɗum ko boopi, iwde safaa yahde marwa yo laawol go"otol, iwde marwa wirfaade safaa yo ɗiɗoɓol hiisetee(limtete), o fuɗɗiran safaa o timminira marwa.

5. Yahgol faa dow hayre safaa ngam jokkude ɗum waajibi.

Daliili alaa e sarɗeede ɗum.

6. Ɓamtugol juuɗe ɗiɗi e sapporaadeɗe hono no waɗirtee ley kabbiraali juulde nih.

Ko woni sawaaba ( goonga) heññitoraade fewtude kibbla e du'oraade ko ittaa e nulaaɗo.

7. Jappugol debbo hakkunde taagumanseeji ɗiɗi ɗii hono no worɓe nii.

Ko yamiraa woni heññitoraade yahdu, e kawral moodibaaɓe; ngam reenude'o e suhritaade

8. Hertoraade laawol fof ley safaa e marwa du'aawu keertiiɗo.

Daliili alaa e ɗum, o du'orto ko o yidi fof nga feeti keerol.

9. Ɓamtogol sawtu mun ley yjahgol safaa e marwa faa torra yimɓe.

KO woni sunna o gunndo fati o torra tanaa makko.

10. Keñagol hakkunde safaa e marwa kala laawol fof.

Ko woni sunna no keñagol laato hakkunde taagumanseeji finsiiji ɗiɗi ɗii tan.

11. Juulde raka'aaje ɗiɗi caggal tilaade jahgol hakkunde safaa e marwa.

Ɗuum daliili alaa heen, waɗude ɗum yamiraaka.

12. Yahdu naafilla hakkunde safaa e marwa nga feeti hajju ma umura.

Yahdu hakkunde safaa e marwa ngam naafilla yamiraaka.

***

Nayoɓel: luutndi yimɓe e boofi mu'en ley laɓagol ma jaccinɗinde leeɓi hoore mum.

1. Yeebaare bangal huuɓtin'de hoore les laɓagol ma jaccinɗinde.

Ko woni sunna ko huuɓtin'de hoore e laɓagol ma jaccinɗinde.

2. Laɓagol ma jaccinɗin'de hoore mum les misiide harmunde, e werraade leeɓi ley mayre.

Ko woni waajibi yo mawnin'de misiide hormorateere nde e jooteede e laaɓal mayre.

3. Neeɓtinde laɓagol ma jaccinɗinde neeɓtingol sattugol na ɗowa faade e yeggitidde ngol.

Ko yamiraa woni heñaade wadde ɗum saanga mo tiliɗaa banngagol e jahgol safa e marwa.

4. Waɗde kaɗaaɗi karminagol ye'eso laɓagol ma jaccinɗinde.

Ko woni waajibi(tilay) ko wa'asde waɗude fay hu'unde e kaɗaaɗi so wonaa caggal laɓagol ma jaccinɗinde.

***

Boopi e luutndi jongiiɗi e hiajju.

Aranel: luutndi yimɓe e boofpi mu'en ñalawma tarwiya ( jettoɓo).

1. Yoga e yimɓe na cikka yamireede karminagol ɗo misiide harmunde ɗoo ñande tarwiya ma ley miijaab.(Ondorowal kaaba)

Ko woni sunna ko yo harminoo e nokku makko ɗo o woni ɗon; fay so tawii makka o woni ma minaa.

2. Neemtin'de ihraam faa caggal juulde ( salli fanaa) .

Ko woni sunna yo harminoo saaga du'haa ko ardii juulde.

3. Wa'asude waalde minaa tawa aɗa waawi

Ko woni sunna wonan'de kajjoowo yo o waala minaa fonso o mo waawi ɗuum; ngam ɗum gollee nulaaɗo jam e kisal won e mum.

4. Reentin'de juule to minaa.

Ko woni sunna ko ustude juul ɗee le fof to minaa nga feeti reentinde ( jam'u); ngam ñembin'de nulaaɗo jam e kisal won e mun.

***

ɗiɗoɓel: luutndi yimɓe e boopi maɓɓe ñande arafa.

1. Daragol arafa les kedde ñalawma jeetaɓo.

Ɗuum na jeyaa e jappitagol e ɓettitaare ko haɗaa ko.

2. Yaltugol faa'de e arafa ñalawma jeetaɓo o ma jemma jeenay e waalde toon.

Ɗum na luutndi sunna, yeemnugol sunna waalde minaa won ley majjum.

3. Daragol e boowal arafa.

Ko woni waajibi dow kajjoowo ko o taaññora daragol ley keeri arafa.

4.sikkude goordugal alaa e juuldude e Al maami ɗo misiide namira e ɓilloɗireede no sattiri dow yidde ɓooyde ɗon.

Ɗuum tilsaa, ɓillondiral yamiraaka saabi ɗum.

5. Feewtude e hayre ( ilaali) saha du'aawu.

Ko woni sunna ko huccude e kibla

6. Fiɓde wajibagol ƴeeŋgo dow hayre ilaali maa duh wii'de ɗuum yoga e golleeji hajju maa wii'de ɓural maa ko heerti na woodi e majjum ɓurde nokkuuje heddiiɗe ley arafa.

Daliili alaa e ɗuum, kadi e ɗum lutndi peewal annabaajo, juulde e kisal won e mum.

7. Inndirde hayre ( ilaali) hayre hinney, maa du hayre ( du'aawu).

Ko selli innde mayre yo ( ilaali), daliili walaa e inndirde'nde hayre hinney maa du du'aawu..

8. Naatugol togooru ( kubba) won'de to hayre arafa, e inn'dirdendu togooru aadam e juulde les mayru e wangaade'ndu hono banngagol suudu kaaba to.

Ɗum fof ana jeyaa e ko heyɗiti ( bid'a) haɗaa ɗum, e ɗum waawi yottaade sirku.

9. Barkinoraade nuygal darnagal dow hayre yurmeende ɗo arafaaji ɗo e windude inɗe dow hen.

Ɗuum fof jeyaa e ko (bid'aaji) kaɗaaɗi, hina waawi yottaade sirku jaati.

10. Fawde cewdi e ceeki gonɗi e hayre arafa maa hayre nuur maa du wallin'de leeɓi maa kolɗe maa yoga ecomci e ko nanndi e heen dey haɓɓa wii'de ɗum na saabo wirfagol joomum en ley ɗen nokkuuje.

Ɗum fof jeyaa ko e (bid'aaji) kaɗaaɗi, hina waawi yottaade sirku kadi.

11. Yoga na cikka wajibagol daraade nokku ɗo annabiijo- juulde e kisal won e mum -darinoo, maa jappitaade ɗum.

Ko selli ni (woni goonga) ɗum wanaa waajibi, jappitagol, ɗum yamiraaka.

12. Yeemnude waktuuji e woppude du'aawu e jikuru soklira majjum ko nafataa.

13. Neemtin'de puɗɗugol du'aawu faa na'ange ɓadoo saamde, maa cakitte ñalawma.

14. Defaade daraade du'o, e sikkude ɗum woni sunna, maa miijude maanaa dara golle arafa woni daraade so du'o.

Ko woni ko selli ni (woni goonga) daragol arafa firti:won'de nokku arafa e waktu he tan, so a dari maa a jooɗi, maa a waɗɗi, maa a koyɗanke.

15. Dillude arafa ko adii janal na"age.

Ɗuum na harmi; sabi e ɗum luutndi sunna annabiijo -juulde e kisal won e mum.-.

16. Neemtin'de dillugol arafa caggal janal na'age ko alda e ngantu.

Ko woni sunna yaawde dillude arafa caggal janal naange no yaawiri fuf so wanaa tawreɗaa gelldol.

17. Haɓɓugol yoga wii'de daragol arafa ñande al jumaare na waara e baraaji cappanɗe jeeɗiɗi hajju.

Daliil alaa hen.

***

Tatoɓel: luutndi yimɓe e boopi maɓɓe yahugol mujdalifa e baalugol toon.

1. Heñaade saanga runñugol ( dillugol) arafa e torrirde mobilaaji ( oto, moota) .

Ko woni sunna ko dillirde se'ese e dow ne'edi e waayde torru'de tanaa.

2. Yoga e yimɓe na cikka ana yamiraa lootaade ngam waalde mujdalifa.

Daliil alaa e yamireede ɗum.

3. Yoga e yimɓe na cikka yiɗeede jippagol waɗɗiiɗo dey naatira mujdalifa e koyɗe' mum.

Daliil alaa e yiɗeede ɗum.

4. Jippade e nokku ado yanane ko ɗum l mujdalifa.

5. Ɗal'de heñanaade juulde waktuuji ma jippiɗaa mujdalifa.

Ko woni sunna ko heñanaade juulde saanga(waktu) mo njottiɗaa mujdalifa fof.

6. Hillnaade reentin'de kaaƴe waktuuji de njottiɗaa fof e jooteede hen e miijude yo ɗum ko yamiraa.

Daliil alaa e ɗum.

7. Neemtin'de juulde futuro e geeýe faa waktuuji majji yalta , mo kañum woni hakkunde jemma.

Ko woni waajibi ko hokkude wakkatiiji ɗiɗi ɗii ko ardii hakkunde jemma hay so a yottaaki mujdalifa.

8. Wurtinir'de jemma mujdalifa juulde maa dewal maa fijirde.

Ko woni sunna ko ɗaanaade law fofta; ngam ñembin'de annabiijo -juulde e kisdal won e mum-, yalla ɗum na walla o e golleeji ñalawma iidi ( juulɗe).

9. Yaltugol yimɓe looɓe e ɗowtiiɓe maɓɓe ye'eso pecciral jemma.

Ko woni waajibi ko woto ɓe njaltu faa jemma feccira.

10. Yaltugol mo wonaa lo'oɗo jogaaki lo'oɗo ko adii fajjiri.

Ko woni waajibi ko keddagol mujdalifa faa fajjiri.

11. Sakitagol yaltude mujdalifa faa na'age fuɗa.

Ko woni sunna ko yaltude mujdalifa ko ardii puɗal na'age.

***

Nayoɓel: luutndi yimɓe e boopi mu'en ley golleeji ñalawma layya.

1. Yoga na cikka yamireede lootagol ngam wernaade jamra.

Daliili alaa e yamireede ɗum.

2. Lootude kaaƴe jamaraaji.

Daliil alaa e yamireede ɗum.

3. Haɓɓude wi'ide faɗɗugol sellataa so waonaa kaaƴe mujdalifa.

Daliil alaa e ɗum, omo waawi suɓude ɗe ɗo o heɓi fof.

4. Werroraade ko wonaa kaaƴe, maa werraade kaaye mawɗe.

Ɗum ana lutti kanndey annabiijo juulde e kisal won e mum.

5. Tikkude saaga werragol, e haɓɓude wi'ide ko seyɗaani jaati woni ko werrotoo.

6. Waɗde guɓe guɓe e soɗodirde saaga jahgol werraade, e torru'de yimɓe.

7. Ɓeydude e dow ko yamiraa ban'ngal du'aawu waktuuji werragol.

Ko ɓuri ko haaɗude (heƴitoraade) e kabbiraali tan.

8. Wernaade kaaýe jeeɗiɗi ɗen fof saaga go'oto.

O alhaali gasataa so wonaa laawol go'otol tan, ko woni waajibi werraade wo'otere wo'otere.

9. Fawde kaaƴe ley weendu he ko aldaa e wernaade.

Noon Gasataa, ko yamiraa ko bernagol no ɓuri famɗirde e ko wi'etee brnagol.

10. Faan'aade gallewol dariingol ngol e bernagol, e sikkude kongol woni immaaɗe'ɗen jaati.

Ko yamiraa woni no ɗe saama ndeer weendu he hay so heɓaani galle wol ngol.

11. Wernaade gilla na woɗɗi, e wayde taanñorde jangol hayre n'de ley weendu ɗo werretee ɗon.

12. Daraade faa waɗa du'aawu caggal wernaade hayre akaba.

Ɗum wonaa ko yamiraa; sabi daliil alaa e yamireede majjum.

13. Hirsude haddiyeeri tamattu'u o kiraanu ko adii ñalawma layya o.

Ɗuum yonata haddiyeeri dow joomum, ina tilsi (waajibi) dow makko fillaade kirse waktu jamiraaɗo on, ɗum woni ñande iidi faa yaade cakitte ñalaaɗe tasriik.

14. Salaade kirsu gol o sakkoro coggu mayri.

Ɗum sellataa kirsol dow makko, ana wajibii o hirsa.

15. Laɓaade maa ustude leeɓi yoga e hoore.

Ko woni sunna yo huuɓtin'de hoore mum so laɓagol maa hesaade fof.

16. Yondinoraade banngagol ; (tawaful kuduum) iwde e wangaade ifaada (mbayniigu) maa de ardin'de ngol e daraade arafa e mujdalifa.

Kala baɗɗo ɗum fof yo anndu gasaani; sabi wangaade ifaada ko dosgal hajju, hajju sellataa so ngal araani, dagataako ngal waɗee so wonaa caggal arafa e mujdalifa.

***

Joyoɓel: luutndi yimɓe e boopi mu'en e golleeji ñalaaɗe minaa ( ñalaaɗe tasriik)

1. Yeebaare e lomtingol e wakkilidde e bernagol.

Ko woni asli ko kajjoowo o wernono hoore mum, so wonaa ngantu jaɓaangu e sariya ndeen selli o lomtinaa e mum.

2. Jahgol bakkilɗo gah mum ado bernagol ye'eso timmugol golleeji hajju

Ɗuum ko boopi, ko woni waajibi(tilay) o heddoo minaa maa nokku mo o woni e mum faa golleeji hajju timma dey o banganoo waynagol caggal mum o yalta makka.

3. Bernagol ñalaaɗe tasriik ye'eso ooñagol na'ange.

Ko woni sunna ko berngol caggal ooñagol na"ange.

4. Wa'asde jokkondir'de jamraaji tati' ɗii e beernagol.

Ko woni waajibi ko jokkondiral, o wernoo arandeere ( famarde'nden), rewtii hakkundeere rewtii mawnde n'den ( hayre alakaba), kala lutto'ndirɗoɗe ana tilsaniɗum wirfitaade'hen o lima famarde'nden rewtii o jokkina heddiiɗe'ɗen.

5. Daraade faa waɗa du'aawu caggal bernagol hayre akaba.

Ko woni sunna ko du'aawu on yana caggal wernade hayre arandeere e hakkudereere'nde tan.

***

Jeegoɓel: luutndi yimɓe e boopi mu'en e wangaade mbayniigu ngu.

1. Ardinde banngagol mbayniigu dow wernaade ñalawma cakito; ngam faa dawa ɗoon e ɗoon caggal werrnade.

Ɗum ko boopol, kala baɗɗo ɗum fof de wonaa waktu majjum ɗum gasataa, ana tilsa'o o fillitoo wangaade.

2. Wakkilde bernantooɗo'ɗum, wanngoo ye'eso werragol bakkilaaɗo'on.

Ko selli ko heɗoto ha so on wernike o wanngo waynaade.

3. Pa'andagol wa'asde fewtude suudu ka'aba, o yahra gaɗa gaɗa ( caggal), ngam mawnin'de Aka'aba ka.

Daliil alaa e yamireede ɗum, ko ɓuri feewde e fof ko peewal annabiijo juulde e kisal won e mum.

4. Daraade faa waɗa du'aawu caggal yaltude juma o alhorma .

Daliili walaa e ɗum.

5. Jooɗaade faa juuta e makka caggal banngagol waynaade ha juuta ko alda e ngantu sariya.

Ko woni waajibi ko heñaade yalta makka caggal banngagol waynaade, ba'asi alaa e fatde yahdiiɓe maa sootde kaaki, e ko nanndi e ɗum.

So o heddike ko juuti tawa alda e ngantu o fillitto banngagol waynaade wajibike dow makko.

Boop e luutndi jongiiɗi e juuragol juma annabiijo

1. Moomaade e galleeji e lo'oci jamɗe nokku juuragol yanaa'nde nulaaɗo -juulde e kisal won e mum- e haɓɓude gaaraaji e ko nanndi e mum e bujuule ngam barkinoraade ɗum.

Barke e ko Allah e nulaaɗo -juulde e kisal won e mum- yamiri tan voni wonaa e ko heyɗiti.

2. Yahde fa'ade lowi hayre uhdi e lowol hiraa'a e lowol tsawr to makka e haɓɓude gaaraaji ton e du'oraade du'aawuuj ɗi Allah yamirani e jappitaade tiiɗallaaji ley majjum.

Ɗii fof ko ko heyɗiti ( bid'aaji) ɗi alaa aslu e sariya ceniiɗo'o.

3. Juuraade yoga e nokkuuji ɗi ɓe mbi'ata ( penata) ko ɗum batte nulaaɗo -juulde e kisal won e mum- hono ɗo geelooba mum birku no e ɓunndu kaatam maa du ɓunndu usmaan e ɓamde leydi toon ngam barkinoraade.

4. Noddude maayɓe nokku juuragol genaale bakii'a e jenaale sahiidi'en uhud e berragol kaalisi ley ɗeen nokkuuje ngam ɓattoraade'ɗum ɗe e barkinoraade dunkee'en majje.

Ɗii na jeyaa e boopi mawɗi, ana waawi ni jeyeede e sirku mawɗo hono anndu6e mbii'ri, deftere Allah e sunna nulaaɗo juulde e kisal won e mum fof na holli ɗum; sabi dewal ko allah tan woodani dagataako hu'unde fof e maggal firritanee tanaa allah hono du'aawu ma kirsol e fodoore e ko nanndi e mum ngam kongol allah: " Ɓe njamiraaka so wonaa ɓe ndewa allah ɓe laɓɓinanɓe'o diina...". ( sorte Al bayyina:5).

Yo allah juul dow annabiijo Muhammad hisna mo.