Boopi e luundi jowitiiɗi e umra Aranel: luutndi yimɓe e boopi maɓɓe les karminagol 1. wa'ade toownude sawtomun les harminaago, nokku fiɓude enniya. ko woni sunna yo toownude sawtu mun
Language: lang_ff
Prepared by: gooɓalu anndeyankoowal leys fedde liggantoon'de islaam e ɗemɗe
gooɓalu anndeyankoowal leys fedde liggantoon'de islaam e ɗemɗe
Boopi e luundi jowitiiɗi e umra
Aranel: luutndi yimɓe e boopi maɓɓe les karminagol
1. wa'ade toownude sawtomun les harminaago, nokku fiɓude enniya.
ko woni sunna yo toownude sawtu mun
2. yoga e yimɓe no cikka ihraam woni kaddule ( ɓornaade taadamaare e suddaare).
Ko woni ihraam: yo anniyaade naatugol e dewal, taagumanse mun woni: toownude sawtu mun e labbinaago, kala toownuɗo sawtu mun e labbinaago dow anniya hajju ma umra oon harmini.
3. yoga e yimɓe na cikka lootngal ihraam ko waajibi.
Ko ngal sunna, alaa ko woni dow boppuɗo ngal.
4. yoga e yimɓe na yaara juulugol raka'aaje ɗiɗi nokku ihraam ko waajibi, maa ɗum sunna keertiiɗo mo goordugal .alanaa ɗum, o juula'ɗe no tiiɗiri'fuh.
ko selli woni juulde ye'eso ihraam, ka noon ihraam wonaa juulde heertiin'de, so a juuli farilla ma juulde fof dagiin'de tan hina gassa harminoɗa.
5. yoga e yimɓe na cikka ko waajibi daragol miikaatu, e jippaade nokku misiide.he.
Ɗuum wajibaaki, kala tawaaɗo na lan'dinii na ɓoorni kaddule ihraam so ɓettorike nokku ihraam ma sawndi e mun e mobel mun ma n'baɗɗu laatiiɗo fof so labbinii tan heƴiiɗum, wonnɗo ley laana labbinto sawndi miikaatu maa ɓadal mum ngam fati ɓetto.
6. Uurude comci ihraam.
ko woni selli ko( googa) yon'dinorde uurude 6anndu ndu.
7. yoga e yimɓe na cikka laɓude awramun e ittude kollɗe mun e leeɓi nowki mun nokku ihraam ko waajibi, maa ɗum ko sunna karminagol.
wko ɗum sunna kuuɓuɗo n'de ɗum hasindinaa fof
8.karminaade gila yottaaki miikaatu o.
ɗuum na luutndi sunna, joon'non on tawaaɗo ley laana na waawi ɓornaade ko arrdii miikaatu seeɗa fotde mo sawn'do mikaatu faatoo'o ngam yaawgol laana, hono noon so o hulii ɗoygol omo waawi ɓornaade ihraam ko ardii miikaatu o.
9. ɓettagol immaniiɗo dewal miikaatu nga feeti ihraam, so taweede majjere maa yeebaare maa dum ley laana o tawa.
ko woni waajibi (tilsi) dowmakko so o ɓettike miikaatu nga feeti harminaade e anniya umra ma hijju: wirfaade faade miikaatu o harminoo, hono non jippiiɗo laana jiddah tawi harminaaki ley laana kan ngam sababu laatiiɗo fof: na wajibii e makko o yalta faa miikaatu go'oto o harminoo, ana ittintinee e ɗee kiite on mo ɓettortaako miikaatu ma cawn'dan mun on neɗɗo na waawi harminaade jiddah, ko way hono yimɓe suudan si ɓe wardii e laana ma ko nanndi heen mun؛ so wonaa tawde ɓe na nganndi wonn'de'ma e ɓe cawndoo miikaatu yalamlam ma miikaatu juhfa e laawol ngol ɓe iwri ngol.
10. Faamu'de ko ño'otol woni e mun fof yo ko ño'otaako faamu n'boofiijo wonan'de ño'taadi؛ ɗum saabotoo eɓe ɓilloro kaɓɓol ma kumol ma paɗe ɗe ñoogol woni e mun.
ɗuum ɗoon sellaani, ño'otol: woni ko ño'otaa ma ko taƴaa alkadara terrgal hono saaya ma sarra؛ so ɓornaama dow al haali mun woowaaɗo.
11. ɓornagol debbo scoomirgel juuɗe e hunko ma ye'eso e hoore kala.
ko woni waajibi(tilsi) dow makko ـ e al haali jaaliral worɓe yananɓe ـ uddude ye'eso makko e juuɗe makko nga feeti nikaabu e kuffaaje؛ ngam haɗugol annabiijo jam e kisal won e mum ɓornagol majji wonan'de karminiiɗo.
12. yoga na cikka debbo na mari 6ornuun'gal keertiigal e ihraam, ɓalewal ma huɗo heccowal ma danewal.
ɗum sella؛ debbo karminiiɗo na ɓornoo ko welaa fof e kaddule, nga feeti suurtaa'de e yambaamuya.
13. yoga na cikka no dagataako waylitidde ihraam ma ɓortagol ɗe.
ko selli, karminiiɗo na waawi
waylitidde, na waawi lonnudengal rewtii ɓornoongal.
Ko selli nawɗinaade ana yamiree ley banngagol umura ma wanngagol saanga mo yottiɗaa suudu kaaba tan.
15. Salaade karminagol e datktinaade (iwde e ihraam) nga feeti goodal yamiroore sharia.
Ko woni waajibi(tilsi) dow karminiiɗo no heddo e karminagol mum faa yottina dewal mum, ɗum woni kaɗugol, e ley oo Al haali ana dagonoo'o dattagol, so tawi o sarɗike nokku karminagol o daktoo fay huunde walaa e makko, so tawii o sarɗaaki wajibike (tilsi) e makko hirsude (fidya) e laɓaade ma jaccinɗinde leeɓi hoore makko rewti o daktoo.
***
Ɗiɗoɓel: lundi yimɓe e boofi maɓɓe ley banngagol
1. Waɗude du'aaji ɗi sariya yamiraani nokku naatugol misiide hormorde ma yiide Al kaaba.
Ko woni sunna haaɗude e ko nelaaɗo waɗi ma yamiri tan.
2. Wowlude anniya ye'eso fuɗɗude banngagol.
Anniya nokku mun yo ɓernde, a townirtaaɗum konngol ma.
Ko woni sunna wa'asde ɓillondireede, so o waawi yottaade nde nga feeti ɓillondiral o yottoo, so wonaa ɗum o sappoto tan.
8. Wirfagol so tawii o ɓettike hajarul aswad o habbiray; ngam fa o sappoo o habbira, ma habbirgol caggal o ɓettike hajarul aswad o.
Ɗum fof yo boofi, yo ɗum sunna mo nokku mum ɓettii, wirfaade hen wonaa sunna. Walaa ko woni e on yeggitiɗɗo kabbiraango ma murii yoppingo.
9. Hertoraade laawol fof du'aawo.
Ɗum daliili alaa heen, ko woni sunna banngotooɗo ñaagoto ko yidi e jam aduna e laakaraa fof, o wowla Allah towɗo e kala jikkru dagiiɗo fu hono subbihinnde ma yettoode Allah ma laa'inde ma habbirde ma janngude Qur'aana.
10. Yappude ( dogude) ley kala laabi banngagol.
Ko woni sunna dogude les laabi tati adani ɗiin tan.
11. Wa'asde waɗude Al kaaba e nano mum sahnga banngagol nga feeti gelldol.
Ko woni sunna o waɗa Al kaaba e nano makko, gassantaamo o yeebo o lutta ɗum, so tawii o mo mari gelldol ngam ɓillaare ma ko nanndi e mum fay hu'unde allaa e makko.
12. Uurnaade ruknul yamaanii, ma sappaade ɗum so a ronkii uuraade dum.
Ko woni sunna memde nde e junngo tan nag feeti saɓɓilaade, so o waaway memude nde o sappotaako.
13. Memude e uurnaade kala nuuyle Al kaaba, ma kokooji mum. e soccaade e makko.
Ɗum na luutndi sunna, sariya yamiraani ko wonaa uurnaade hajarul aswad, e memde ruknul yamaanii tan.
14. Sikkude memde ruknul yamaanii e hajarul aswad yo ɗaɓɓude barke awonaa dewal.
Ɗum fof ko majjere, nafaa e torra e junngo Allah tan woni, fillaama iwde e umar Allah yarro e mum: o wari e hajarul aswad o saɓɓiliinde, dey o wi'i:" miɗa anndi ko a haayre, a nafataa a torrtaa, so ni wonaa mi yi'i annabiijo jam e kisal won e mum ana uurno ma e mi uurnotaakoma.(1) bukhaari filli hadiisa o, e limtoore (1597)
15. Ɓantude sawtu mum e du'aawu faa torra wanngotoo6e 6e .
Ko woni sunna o noddan joomiiko e gunndey; ngam fati o jiiɓa goɗɗo.
16. Hillnaade ɓamugol natee ma haalaaji goɗɗi les banngagol.
Ko banngotooɗo yamiraa woni o laatoo bowloowo Allah les kulol e leyɗinkinaare ndeer ɓernde yaalirnde.
KO woni waajibi o timmina laawol jeɗɗo ɓol ngol faa o tanñora ma jaaloo miijo makko yottagol hajarul aswad.
18. Jikkude raka'aaje ɗiɗi banngagol ɗen waajibi juule caggal Al makaama Ibrahiima ma takkol mum, faa ɗum saaboo ɓillaare e torra hakkunde banngotooɗo ley ñalaaɗe hajii e umura, ɓe jiɓa yaha warta banngotooɗo
Ɗuum yo boopi, raka'aaje ɗiɗi caggal banngagol ɗo juula les misiide nde fu na gassa, o mo waawi waɗude Al makaama hakkunde makko e Al kaaba - so tawii o mo woɗɗidu - o juula ley reedu mayru ma seraaji ley misiide nden, o heɓa juulirde kulol e deeyere.
19. Juuntnude raka'aaje ɗiɗi banngagol e du'aawu caggal majje.
Ko woni sunna hoyfin ɗe ɗe, fati o waɗa du'aawu fof caggal majje, ngam nulaaɗo jam e kisdal won e munm waɗaali ɗum.
20. Juulde raka'aaje ɗiɗi ɗee tawa balawal na suhritii.
Ko woni sunna o suddan balawal makko law caggal timmin'de banngagol.
***
Tatoɓel: lutndi yimɓe e boofi mu'en ley jahgol hakkunde safaa e nawra.
1. Suhruude balawal mum ( nawɗinaade) les safaa e mawra.
E ley ko ɓetti en wi'i balawal surtataake so wonaa ley banngagol.
2. Wowlude anniya ye'eso fuɗɗugol yaadu safaa e nawra.
En ɓennii no wii'de anniya yo les ɓernde ɓametee, wowlugol ɗum wonaa ko yamiraa.
3. Puɗɗorgol marwa ley yahugol safaa e nawra.
Ɗum ko boopi, waɗuɗo ɗum fuh hiisataako ngol laawol.
4. Yoga na cikka jahgol e garrtol fof ko laawol gootol hiisetee.(Limtete)
Ɗum ko boopi, iwde safaa yahde marwa yo laawol go"otol, iwde marwa wirfaade safaa yo ɗiɗoɓol hiisetee(limtete), o fuɗɗiran safaa o timminira marwa.
12. Yahdu naafilla hakkunde safaa e marwa nga feeti hajju ma umura.
Yahdu hakkunde safaa e marwa ngam naafilla yamiraaka.
***
Nayoɓel: luutndi yimɓe e boofi mu'en ley laɓagol ma jaccinɗinde leeɓi hoore mum.
1. Yeebaare bangal huuɓtin'de hoore les laɓagol ma jaccinɗinde.
Ko woni sunna ko huuɓtin'de hoore e laɓagol ma jaccinɗinde.
2. Laɓagol ma jaccinɗin'de hoore mum les misiide harmunde, e werraade leeɓi ley mayre.
Ko woni waajibi yo mawnin'de misiide hormorateere nde e jooteede e laaɓal mayre.
3. Neeɓtinde laɓagol ma jaccinɗinde neeɓtingol sattugol na ɗowa faade e yeggitidde ngol.
Ko yamiraa woni heñaade wadde ɗum saanga mo tiliɗaa banngagol e jahgol safa e marwa.
4. Waɗde kaɗaaɗi karminagol ye'eso laɓagol ma jaccinɗinde.
Ko woni waajibi(tilay) ko wa'asde waɗude fay hu'unde e kaɗaaɗi so wonaa caggal laɓagol ma jaccinɗinde.
***
Boopi e luutndi jongiiɗi e hiajju.
Aranel: luutndi yimɓe e boofpi mu'en ñalawma tarwiya ( jettoɓo).
1. Yoga e yimɓe na cikka yamireede karminagol ɗo misiide harmunde ɗoo ñande tarwiya ma ley miijaab.(Ondorowal kaaba)
Ko woni sunna ko yo harminoo e nokku makko ɗo o woni ɗon; fay so tawii makka o woni ma minaa.
2. Neemtin'de ihraam faa caggal juulde ( salli fanaa) .
Ko woni sunna yo harminoo saaga du'haa ko ardii juulde.
3. Wa'asude waalde minaa tawa aɗa waawi
Ko woni sunna wonan'de kajjoowo yo o waala minaa fonso o mo waawi ɗuum; ngam ɗum gollee nulaaɗo jam e kisal won e mum.
4. Reentin'de juule to minaa.
Ko woni sunna ko ustude juul ɗee le fof to minaa nga feeti reentinde ( jam'u); ngam ñembin'de nulaaɗo jam e kisal won e mun.
***
ɗiɗoɓel: luutndi yimɓe e boopi maɓɓe ñande arafa.
1. Daragol arafa les kedde ñalawma jeetaɓo.
Ɗuum na jeyaa e jappitagol e ɓettitaare ko haɗaa ko.
2. Yaltugol faa'de e arafa ñalawma jeetaɓo o ma jemma jeenay e waalde toon.
Ɗum na luutndi sunna, yeemnugol sunna waalde minaa won ley majjum.
3. Daragol e boowal arafa.
Ko woni waajibi dow kajjoowo ko o taaññora daragol ley keeri arafa.
4.sikkude goordugal alaa e juuldude e Al maami ɗo misiide namira e ɓilloɗireede no sattiri dow yidde ɓooyde ɗon.
Ɗuum tilsaa, ɓillondiral yamiraaka saabi ɗum.
5. Feewtude e hayre ( ilaali) saha du'aawu.
Ko woni sunna ko huccude e kibla
6. Fiɓde wajibagol ƴeeŋgo dow hayre ilaali maa duh wii'de ɗuum yoga e golleeji hajju maa wii'de ɓural maa ko heerti na woodi e majjum ɓurde nokkuuje heddiiɗe ley arafa.
Daliili alaa e ɗuum, kadi e ɗum lutndi peewal annabaajo, juulde e kisal won e mum.
7. Inndirde hayre ( ilaali) hayre hinney, maa du hayre ( du'aawu).
Ko selli innde mayre yo ( ilaali), daliili walaa e inndirde'nde hayre hinney maa du du'aawu..
8. Naatugol togooru ( kubba) won'de to hayre arafa, e inn'dirdendu togooru aadam e juulde les mayru e wangaade'ndu hono banngagol suudu kaaba to.
Ɗum fof ana jeyaa e ko heyɗiti ( bid'a) haɗaa ɗum, e ɗum waawi yottaade sirku.
Ɗuum fof jeyaa e ko (bid'aaji) kaɗaaɗi, hina waawi yottaade sirku jaati.
10. Fawde cewdi e ceeki gonɗi e hayre arafa maa hayre nuur maa du wallin'de leeɓi maa kolɗe maa yoga ecomci e ko nanndi e heen dey haɓɓa wii'de ɗum na saabo wirfagol joomum en ley ɗen nokkuuje.
Ɗum fof jeyaa ko e (bid'aaji) kaɗaaɗi, hina waawi yottaade sirku kadi.
11. Yoga na cikka wajibagol daraade nokku ɗo annabiijo- juulde e kisal won e mum -darinoo, maa jappitaade ɗum.
Ko selli ni (woni goonga) ɗum wanaa waajibi, jappitagol, ɗum yamiraaka.
12. Yeemnude waktuuji e woppude du'aawu e jikuru soklira majjum ko nafataa.
Ɗum wonaa ko yamiraa; sabi daliil alaa e yamireede majjum.
13. Hirsude haddiyeeri tamattu'u o kiraanu ko adii ñalawma layya o.
Ɗuum yonata haddiyeeri dow joomum, ina tilsi (waajibi) dow makko fillaade kirse waktu jamiraaɗo on, ɗum woni ñande iidi faa yaade cakitte ñalaaɗe tasriik.
14. Salaade kirsu gol o sakkoro coggu mayri.
Ɗum sellataa kirsol dow makko, ana wajibii o hirsa.
15. Laɓaade maa ustude leeɓi yoga e hoore.
Ko woni sunna yo huuɓtin'de hoore mum so laɓagol maa hesaade fof.
16. Yondinoraade banngagol ; (tawaful kuduum) iwde e wangaade ifaada (mbayniigu) maa de ardin'de ngol e daraade arafa e mujdalifa.
Kala baɗɗo ɗum fof yo anndu gasaani; sabi wangaade ifaada ko dosgal hajju, hajju sellataa so ngal araani, dagataako ngal waɗee so wonaa caggal arafa e mujdalifa.
***
Joyoɓel: luutndi yimɓe e boopi mu'en e golleeji ñalaaɗe minaa ( ñalaaɗe tasriik)
1. Yeebaare e lomtingol e wakkilidde e bernagol.
Ko woni asli ko kajjoowo o wernono hoore mum, so wonaa ngantu jaɓaangu e sariya ndeen selli o lomtinaa e mum.
Ɗuum ko boopi, ko woni waajibi(tilay) o heddoo minaa maa nokku mo o woni e mum faa golleeji hajju timma dey o banganoo waynagol caggal mum o yalta makka.
4. Wa'asde jokkondir'de jamraaji tati' ɗii e beernagol.
Ko woni waajibi ko jokkondiral, o wernoo arandeere ( famarde'nden), rewtii hakkundeere rewtii mawnde n'den ( hayre alakaba), kala lutto'ndirɗoɗe ana tilsaniɗum wirfitaade'hen o lima famarde'nden rewtii o jokkina heddiiɗe'ɗen.
Ko selli ko heɗoto ha so on wernike o wanngo waynaade.
3. Pa'andagol wa'asde fewtude suudu ka'aba, o yahra gaɗa gaɗa ( caggal), ngam mawnin'de Aka'aba ka.
Daliil alaa e yamireede ɗum, ko ɓuri feewde e fof ko peewal annabiijo juulde e kisal won e mum.
4. Daraade faa waɗa du'aawu caggal yaltude juma o alhorma .
Daliili walaa e ɗum.
5. Jooɗaade faa juuta e makka caggal banngagol waynaade ha juuta ko alda e ngantu sariya.
Ko woni waajibi ko heñaade yalta makka caggal banngagol waynaade, ba'asi alaa e fatde yahdiiɓe maa sootde kaaki, e ko nanndi e ɗum.
So o heddike ko juuti tawa alda e ngantu o fillitto banngagol waynaade wajibike dow makko.
Boop e luutndi jongiiɗi e juuragol juma annabiijo
1. Moomaade e galleeji e lo'oci jamɗe nokku juuragol yanaa'nde nulaaɗo -juulde e kisal won e mum- e haɓɓude gaaraaji e ko nanndi e mum e bujuule ngam barkinoraade ɗum.
Barke e ko Allah e nulaaɗo -juulde e kisal won e mum- yamiri tan voni wonaa e ko heyɗiti.
2. Yahde fa'ade lowi hayre uhdi e lowol hiraa'a e lowol tsawr to makka e haɓɓude gaaraaji ton e du'oraade du'aawuuj ɗi Allah yamirani e jappitaade tiiɗallaaji ley majjum.
Ɗii fof ko ko heyɗiti ( bid'aaji) ɗi alaa aslu e sariya ceniiɗo'o.
3. Juuraade yoga e nokkuuji ɗi ɓe mbi'ata ( penata) ko ɗum batte nulaaɗo -juulde e kisal won e mum- hono ɗo geelooba mum birku no e ɓunndu kaatam maa du ɓunndu usmaan e ɓamde leydi toon ngam barkinoraade.
4. Noddude maayɓe nokku juuragol genaale bakii'a e jenaale sahiidi'en uhud e berragol kaalisi ley ɗeen nokkuuje ngam ɓattoraade'ɗum ɗe e barkinoraade dunkee'en majje.
Ɗii na jeyaa e boopi mawɗi, ana waawi ni jeyeede e sirku mawɗo hono anndu6e mbii'ri, deftere Allah e sunna nulaaɗo juulde e kisal won e mum fof na holli ɗum; sabi dewal ko allah tan woodani dagataako hu'unde fof e maggal firritanee tanaa allah hono du'aawu ma kirsol e fodoore e ko nanndi e mum ngam kongol allah:" Ɓe njamiraaka so wonaa ɓe ndewa allah ɓe laɓɓinanɓe'o diina...".( sorte Al bayyina:5).
Jetooje ngoodani Alla joom binnde juulde e kisal woni e Annabiijo men Mohammed e koreeji mum e denndeengal sahabaa ɓe Makko. caggal ɗuum: ɗum ko ɓataake e sifa umra e tonngude ñaawooje"kiiteeji" mum, e neediiji mun, men njootii ɓanginde ley hen ko jaalii e ko waɗoowo umra haajaa. Allah tan toroto'ɗen yo wa ɗɗum ko laaɓi e yeeso mum ɗum nafa juulɓe.
Islaam ko jebbilanaade ALLA taguɗo kaa ngonka ( aduna) pewjoowoka. E ɗowtanaademo ngam yidde e mawni'nde mo. Nuyle lislaam yo gooŋɗin'de ALLA no kam woni tagoowo. Ko wanaamo fuh yo tagoore ko kanko tan haandi e dewe, o alaa fuh kawto. inɗe moƴƴe e sifaaji towɗi kanko woodani e kiɓɓal timmungal , nga feeti ɓuytal . O jibinay o jibinaaka, O alaa ko nanndi, maa yeru, o jillataa e ɓanndu ndiga e tagoore makko. Lislaam woni diine ALLAH O jaɓanta hay go'oto diine si wona lislaam, diine annabaaɓe be kisal woni e mu'en. Hina e leyliiji (Asluuji) lislaam gonɗinde nelaaɓe fof won'de alla nuliɓe ngam…
Jubbande seeɗa ko o fa'ati e Islaam,hono no dur ardi e ALQuraana e Sunna Annabiyanke.
71 languages
Jubbande seeɗa ko o fa'ati e Islaam,hono no dur ardi e ALQuraana e Sunna Annabiyanke.
Islaam. Deftere hummunde soomnde anndingol jumangol ko faati e Islaam, honde feññina ko ɓuri himmude e asli hembo e tinndinooje e njoon ndam hembo,tawa ko e tuuknaade e Alquraana e sunna annabiyanke,nde huccinaa ko e denndaangal hellifaaɓe juulɓe e ɓe ngonaa juulɓe tawa ko ɗemɗe mum en,e kala yonto e nokku, won'dude e seertude ngonkaaji e alhaaluuji. Ko nde deftere soomnde dallillaaji ummoraade e Alquraana e sunna Annabiyaŋke o. Islaam ko bataake Alla fa'ade e denndaanga yimbe e jinneeji fof,ko kammba woni nelal Aliiyaŋkeewal genawal,timminngal nele Alliyaŋkooje. Islaam ko nelal Alla fa'ade e…
