الإسلام - نبذة موجزة عن الإسلام (مجردة من الأدلة)

Allahin, Armeliaan Armahtajan nimeen

Islam eli Jumalalle antautuminen

Islamista sellaisena kuin se on Koraanissa ja profeetallisessa sunnassa kuvattu

(lyhennetysti ilman tekstuaalisia todisteita) [1] Tästä esityksestä on olemassa myös pidempi arabiankielinen versio, johon on sisällytetty jokaista kysymystä koskevat todisteet Koraanista ja profeetallisesta sunnasta. Sen osoite on https://islamhouse.com/ar/books/2830071.

Tämä kirjoitus on suunnattu kaikille omasta elämästään vastuussa oleville, olivat he sitten muslimeita tai eivät. Se pyrkii kuvaamaan islamin perusasiat, opetukset ja hienoudet tiivistetysti perustaen sen alkuperäisiin lähteisiin, Koraaniin ja profeetalliseen sunnaan, ilman että ajalla, paikalla tai muilla vaihtelevilla olosuhteilla olisi kuvauksen kannalta merkitystä.

Islam on Jumalan viesti koko ihmiskunnalle, joten viestinä se on jumalallinen ja pysyvä.

Islam ei ole uskonto vain tietylle kansalle tai muulle rajatulle ihmisryhmälle, vaan Jumala on tarkoittanut sen uskonnoksi kaikille.

Islam on jumalallinen viesti, joka täydentää sitä edeltäneet viestit, joita kansoilleen toivat profeetat ja sanansaattajat, olkoon Allahin armo ja rauha heidän yllään.

Profeettojen uskonto on aina ollut sama, rauha heille, mutta yksittäiset säädökset ovat vaihdelleet.

Niin kuin kaikki aikaisemmat profeetat, kuten Nooa, Abraham, Mooses, Salomo, Daavid ja Jeesus, myös islam kutsuu uskomaan, että kaiken Herra on Jumala, Allah, Luoja joka antaa elannon, elämän ja kuoleman, ja kaikki valta ja päätökset ovat Hänen, ja Hän on Armelias Armahtaja.

Allah on kaikessa korkeudessaan ja täydellisyydessään ainoa todellinen luoja, ja vain Hänellä on oikeus tulla palvotuksi, ja Hänen oikeutensa on, ettei ketään palvota Hänen rinnallaan.

Allah on luoja kaikelle olevalle, sille, mitä me näemme, ja sille, mitä me emme näe, ja kaikki muu kuin Hän on osa Hänen luomakuntaansa; Allah on luonut taivaat ja maan kuudessa päivässä.

Allah on korkeudessaan ja täydellisyydessään vailla kumppaneita; kenelläkään ei ole osuutta Hänen valtaansa, luomistyöhönsä, asioiden ylläpitoon tai palvontaan.

Allah ei ole syntynyt tai saanut jälkeläistä, eikä Hänellä ole vertaista tai kaltaista.

Allah on korkeudessaan ja täydellisyydessään sen yläpuolella, että hän ottaisi paikkaa luomassaan maailmassa tai ruumiillistuisi luomakunnassaan.

Allah on palvelijoitaan kohtaan armollinen ja armahtava, joten Hän on lähettänyt sanansaattajia ja heidän mukanaan kirjoja.

Allah on Armahtava Herra, ja yksin Hän asettaa luodut vastuuseen nostaessaan heidät viimeisenä päivänä haudoistaan ja palkitessaan jokaisen tekojensa mukaisesti, niin hyvien kuin pahojen. Silloin se, joka on uskonut ja tehnyt oikeamielisiä tekoja, saa pysyvän onnen, mutta se, joka on hylännyt uskon ja sortunut pahoihin tekoihin, saa tuonpuoleisessa mahtavan rangaistuksen.

Allah on korkeudessaan ja täydellisyydessään luonut Aatamin maan tomusta ja laittanut tämän jälkikasvun lisääntymään, joten koko ihmiskunta on alkuperänsä suhteen samalla tasolla eikä yhdelläkään rodulla tai kansalla ole toisiin nähden ylemmyyttä paitsi hurskauden kautta.

Jokainen vastasyntynyt on syntynyt fitran tilassa eli luonnollisena ja turmeltumattomana.

Yksikään ihminen ei synny syntisenä tai kantaen perintönään jonkun toisen syntejä.

Ihmiskunnan luomisen tarkoitus on palvonta, joka kohdistuu yksin Jumalaan.

Islam on kunnioittanut ihmistä – niin miestä kuin naista – ja pitänyt huolta hänen kaikista oikeuksistaan ja asettanut hänet vastuuseen kaikista valinnoistaan, teoistaan ja toimistaan; hänen tililleen lasketaan kaikki teot, joilla hän itseään tai muita vahingoittaa.

Islam on asettanut miehen ja naisen samalle tasolle suhteessa vastuuseen, seuraamuksiin ja palkintoon.

Islam on kunnioittanut naista ja näkee tämän miehen kanssa kuin samasta puusta veistettynä. Mies on kuitenkin velvoitettu kykyjensä mukaan huolehtimaan naisen toimeentulosta, joten isän on huolehdittava tyttärestään ja aikuisen pojan äidistään, kuten myös miehen vaimostaan.

Kuolema ei ole ikuinen häviäminen, vaan siirtymä työnteon tilasta palkanmaksun tilaan. Kuolema koskee niin ruumista kuin sielua, ja sielun kuolema tarkoittaa kehosta irtaantumista; vihdoin tuomiopäivänä ylösnousemuksen jälkeen se kuitenkin palaa ruumiiseen, eikä tätä tapahtumaa tule edeltämään jälleensyntymää tai kloonausta toiseen ruumiiseen.

Islam kutsuu uskomaan uskon suuriin perusasioihin, joita ovat usko Jumalaan ja Hänen enkeleihinsä, usko jumalallisiin kirjoihin, kuten Toora, Evankeliumi ja Psalmit vääristymättömissä muodoissaan sekä Koraani, kuten myös usko kaikkiin profeettoihin ja sanansaattajiin, olkoon rauha heidän yllään, sekä usko heidät sinetöivään Allahin lähettilääseen, Muhammadiin. Uskon suuria periaatteita ovat myös usko viimeiseen päivään, jonka puuttuessa ja kaiken päättyessä kuolemaan olisi elämä pelkkää merkityksetöntä ilveilyä, sekä usko kohtaloon ja siihen, että kaikki on ennalta määrättyä.

Profeetat ovat virheiltä suojattuja sen suhteen, mitä he Allahilta välittävät, ja heitä on suojattu tekemästä asioita, jotka olisivat vastoin tervettä järkeä ja turmeltumatonta ihmisluontoa. Profeetat on vastuullistettu välittämään Allahin käskyt palvelijoilleen, mutta heillä ei ole osaa mihinkään Hänen herruudestaan tai jumalallisuudestaan – he ovat ihmisiä siinä missä muutkin, paitsi että he saavat Jumalalta viestejä ilmestyksen muodossa.

Islam kutsuu palvomaan yksin Jumalaa palvonnan suurten perustekojen kautta, ja niistä ensimmäinen on salat eli rukous, joka koostuu seisomisesta, kumartamisesta ja maahan saakka polvistumisesta sekä Allahin muistamisesta, ylistämisestä ja Häneltä pyytämisestä. Tämä rukous rukoillaan päivittäin viidesti, ja se häivyttää erot rikkaan ja köyhän sekä hallitsijan ja hallitun väliltä, joten kaikki seisovat rukouksessa yhtenä rivinä. Toinen palvonnan perusteista on zakat eli tietty pieni osa omaisuudesta, joka Jumalan säätämien ehtojen ja laskukaavojen mukaan tulee vuosittain siirtää rikkailta köyhille ja muille tarvitseville. Perustekoihin kuuluvat myös saum eli paasto, joka kestää ramadan-kuun päivät aamunsarastuksesta auringonlaskuun kehittäen harjoittajansa tahtoa ja sietokykyä, sekä hadž eli pyhiinvaellus; sen kohde on Kaaban temppeli Mekan pyhässä kaupungissa, ja se tulee jokaisen siihen kykenevän kerran elämässä suorittaa. Pyhiinvaelluksen aikana kaikkien kasvot ovat samaan tapaan käännetyt kohti Luojaa, eikä yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien välisillä eroilla ole silloin merkitystä.

Suurimpia tunnusmerkkejä näille palvonnanteoille islamissa on se, että niiden suoritustavat ja ajankohdat sekä ehdot niiden hyväksyttävyydelle on korkeudessaan ja täydellisyydessään säätänyt Jumala; Hänen lähettiläänsä on ne välittänyt, olkoon Allahin armo ja rauha hänen yllään, eikä niiden muotoa ole tähän päivään mennessä muutettu lisäyksin tai poistoin. Jokaiseen näistä suurista palvonnanteoista ovat kaikki profeetat kutsuneet, rauha heidän yllään.

Islamin profeetta on Muhammad, Abdullahin poika, Abrahamin pojan Ismaelin jälkeläisiä, rauha heidän yllään. Hän syntyi Mekassa vuonna 571 länsimaista ajanlaskua. Siellä hänestä tuli profeetta, ja sieltä hän siirtyi Medinaan. Hän ei ottanut osaa väkensä harjoittamaan epäjumalanpalvontaan, mutta teki heidän kanssaan yhteistyötä tärkeiden asioiden parissa. Hän oli jaloluonteinen jo ennen profeettuuttaan, ja hänen väellään oli tapana kutsua häntä nimellä al-Amīn, luotettava. Kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, Allah lähetti hänet profeettana ja varusti hänet mahtavin ja ihmeellisin merkein, jotka todistivat hänen sanomansa puolesta. Suurin niistä oli Koraani, joka on suurin yhdenkään profeetan saama merkki, ja se on profeettojen saamoista ihmeellisistä merkeistä myös se, joka säilyy ollen yhä saatavillamme. Kun Allah oli täydellistänyt hänelle uskontonsa ja hän oli välittänyt sen eteenpäin niin selkeässä muodossa kuin mahdollista, hän menehtyi 63 vuoden iässä. Hänet haudattiin Medinan profeetalliseen kaupunkiin, olkoon Allahin armo ja rauha hänen yllään. Profeetta Muhammad on profeettojen ja lähettiläiden sinetti, jonka Jumala on lähettänyt johdatuksen ja totuudellisen uskonnon kanssa saattamaan ihmiset pois epäjumalanpalvonnan ja tietämättömyyden pimeydestä kohti uskon ja yksijumalaisuuden valoa. Jumala on todistanut lähettäneensä hänet kutsumaan ihmisiä Jumalan luo ja Jumalan luvalla.

Islamin sharia, jonka profeetta Muhammad toi, Allahin armo ja rauha hänen yllään, sinetöi jumalalliset ilmoitukset ja oppijärjestelmät. Se on kaikenkattava sharia ja antaa oikean vastauksen niin uskonnollisiin kuin maallisiinkiin kysymyksiin. Se antaa myös korkeimman suojan uskontoa, henkeä, omaisuutta, järkeä ja jälkikasvua uhkaavilta asioilta ja kumoaa kaikki aikaisemmat shariat, samaan tapaan kuin aikaisemmat shariat kumosivat vuorollaan toinen toisensa.

Jumala ei korkeudessaan ja täydellisyydessään hyväksy muuta uskontoa kuin islamin, jonka profeetta Muhammad on tuonut, Allahin armo ja rauha hänen yllään. Ken siis ottaa jonkin muun uskonnokseen, ei sitä häneltä koskaan hyväksytä.

Koraani on kirja, jonka Jumala on ilmestyksenä antanut lähettiläälleen Muhammadille, Allahin armo ja rauha hänen yllään, ja se on maailmojen Herran puhetta. Allah on haastanut ihmiset ja jinnit tuottamaan samankaltaisen kirjan tai edes yhden samanlaisen suuran, ja tämä haaste on yhä tänä päivänä voimassa. Koraani vastaa moneen tärkeään ja miljoonia askarruttavaan kysymykseen, ja se on yhä tallessa alkuperäisessä arabiankielisessä muodossaan ilman että kirjaintakaan puuttuisi. Se on myös laajasti painettu, ja se on suuri ja ihmeellinen kirja, joka ansaitsee tulla luetuksi, jos ei alkuperäisessä muodossaan niin edes sen merkitysten pohjalta laadittuna käännöksenä. Samaan tapaan myös profeetta Muhammadin sunna, Allahin armo ja rauha hänelle, sekä hänen opetuksensa ja elämäkertansa on tallennettu ja luotettavien kertojaketjujen kautta välitetty, ja ne on painettu arabiaksi eli sillä kielellä, jolla profeetta itse puhui, Allahin armo ja rauha hänelle, ja myös niitä on käännetty monille kielille. Nämä kaksi, eli Koraani ja profeetan sunna, muodostavat ainoan lähteen, johon perustuen islamin sääntöjä ja säännöksiä voidaan muodostaa; islamia ei oteta yksittäisten sen uskonnokseen ilmoittavien ihmisten tekojen pohjalta, vaan ainoastaan perustuen jumalalliseen ilmestykseen: Koraaniin tai profeetalliseen sunnaan.

Islam käskee olemaan hyvä isää ja äitiä kohtaan, vaikka he eivät olisi muslimeja, sekä pitämään huolta lapsista.

Islam käskee olemaan oikeudenmukainen niin puheissa kuin teoissa jopa vihollisten kanssa toimittaessa.

Islam käskee olemaan hyvä koko luomakuntaa kohtaan ja kutsuu noudattamaan jaloja luonteenpiirteitä sekä hyviä ja kauniita tekoja.

Islam käskee omaksumaan kiitettäviä luonteenpiirteitä ja toimintatapoja, kuten rehellisyys, luotettavuus, siveys, häveliäisyys, rohkeus, runsaskätisyys, anteliaisuus, tarpeenalaisten auttaminen, sorrettujen puolustaminen, nälkäisten ruokkiminen, hyvä naapuruus, perhesiteiden ylläpitäminen sekä lempeys eläimiä kohtaan.

Islam on sallinut kaiken hyvän ja sopivan, mitä syödä ja juoda, ja käskenyt ylläpitää puhtautta niin sydämessä, kehossa kuin asumuksissa. Sen vuoksi islam on sallinut myös avioliiton, kuten siihen käskivät myös profeetat, rauha heille; profeettojen käskyt kehottavat kaikkeen hyvään.

Islam on kieltänyt teot, jotka muodostavat alustan kaikille pahoille teoille. Näitä perustavanlaatuisia pahoja tekoja, joiden kiellettävyydestä kaikki profeetat ovat olleet yksimielisiä – olkoon rauha heidän kaikkien yllä – ovat seuraavat: vertaisten asettaminen Jumalalle; uskon hylkääminen; kuvainpalvonta; puhuminen Jumalasta ilman tietoa; lapsensurma; murha; yleinen pahanteko ja rikollisuus; taikuus; sekä julkinen että yksityinen siveettömyys, haureus ja miesten väliset sukupuolisuhteet; koronkiskonta; raatojen ja epäjumalille uhratun ruoan sekä sianlihan ja kaiken muun saastaisen ja kuvottavan syöminen; orvon omaisuuden käyttöönotto; huijaaminen kaupanteossa; perhesuhteiden katkaiseminen.

Islam kieltää omaksumasta mitään paheksuttavaa luonteenpiirrettä tai toimintatapaa, joihin kuuluvat valehtelu, huijaaminen, luottamuksen pettäminen, petollisuus, kateellisuus, juonittelu, varastaminen, epäoikeudenmukaisuus ja sorto.

Islam kieltää kaikesta kaupankäynnistä, johon liittyy koron ottaminen tai muu kauppakumppanin vahingoittaminen, huijaaminen, pettäminen tai sorto, tai joka johtaisi ongelmiin ja yleiseen haittaan joko yhteisöjen, kansojen tai yksilöiden kohdalla.

Islam tuli suojelemaan järkeä ja kieltämään kaikesta, mikä sitä turmelee, kuten päihdyttävät juomat. Islam on nostanut järjen arvoonsa, yhdistänyt siihen vastuun ja vapauttanut sen taikauskoisten ja epäjumalisten kuvitelmien kahleista. Islamissa ei ole mitään salattua sisältöä tai sääntöjä, jotka koskisivat vain osaa ihmisistä. Kaikki sen säännöt ja säädökset vastaavat tervettä järkeä ja niiden perustana ovat oikeudenmukaisuus ja viisaus.

Jos totuuteen perustumattomien uskontojen seuraajat eivät sulatakaan kaikkea ristiriitaista ja järjenvastaista, mitä niihin sisältyy, heille uskotellaan, että uskonto on järjen yläpuolella eikä järjellä ole osaa uskonnon ymmärtämisessä ja omaksumisessa. Islam sen sijaan näkee uskonnon valona, joka osoittaa järjelle tien. Totuuteen perustumattomien uskontojen kannattajat haluavat ihmisten hylkäävän järkensä ja seuraavan heitä, kun taas islam haluaa heidän herättävän järkensä tunnistaakseen asioiden todellisen laidan ja tilan.

Islam pitää arvossa oikeaa tietoa ja kannustaa objektiiviseen tieteelliseen tutkimukseen. Se myös kutsuu pohtimaan ja ajattelemaan sekä ihmistä itseään että luomakuntaa ympärillämme. Oikeat tieteelliset tulokset eivät ole ristiriidassa islamin kanssa.

Allah ei hyväksy tekoja eikä palkitse niistä tuonpuoleisessa paitsi sellaisen kohdalla, joka uskoo Häneen ja tottelee Häntä ja uskoo Hänen lähettiläitään, armo ja rauha heidän yllään. Palvonnanteoista Allah hyväksyy vain sellaiset, jotka ovat Hänen itse säätämiään. Miten voisi ihminen jättää uskomatta Häneen ja odottaa saavansa siitä palkinnon? Allah ei myöskään hyväksy kenenkään uskoa, ellei tämä usko kaikkiin profeettoihin, armo ja rauha heidän kaikkien yllä, ja usko Muhammadin viestiin, Allahin armo ja rauha hänen yllään.

Kaikkien jumalallisten viestien tarkoituksena on, että totuudellinen uskonto toteutuu ihmisessä ja tästä tulee Jumalan, maailmojen Herran vilpitön palvelija. Niiden tarkoituksena on vapauttaa ihminen orjuudestaan toisiin ihmisiin tai materiaan tai satuihin. Kuten näet, islam ei tee yksittäisistä henkilöistä pyhiä ja nosta heitä ansaitsemattomaan asemaan herroiksi ja jumaliksi.

Jumala on säätänyt osaksi islamia katumuksen, joka tarkoittaa ihmisen palaamista Herransa luokse samalla synnin jättäen ja tehden parhaansa korjatakseen synnin aiheuttaman vahingon. Sekä islamin ottaminen uskonnokseen että vilpitön katumus tuhoavat niitä edeltävät synnit. Ei ole mitään tarvetta myöntää toisten ihmisten edessä niitä syntejä, joilla on itseään vahingoittanut.

Islamissa suhde ihmisen ja Jumalan välillä on siis suora, joten ketään ei tarvita toimimaan välittäjänä. Islam kieltääkin meitä asettamasta ihmisiä sellaiseen jumalalliseen asemaan, aivan kuin he olisivat osallisia Allahin herruudessa ja jumaluudessa.

Tämän kirjoituksen lopuksi muistutamme, että ihmiskunta jakautuu eri aikoihin, kansoihin ja maihin. Ihmisten käsitykset ja tavoitteet vaihtelevat, ja heidän tilanteensa ja tekonsa ovat kaukana toisistaan. Näin ollen ihmiskunta tarvitsee jonkun näyttämään oikean tien sekä järjestelmän, joka toisi kaikki yhteen, sekä viisaan tuomarin, joka myös suojelisi ihmistä. Jumalan jalot lähettiläät, olkoon armo ja rauha heidän yllään, toimivat tässä tehtävässä Allahin antaman ilmestyksen turvin; he valaisivat ihmisille tien oikeaan ja hyvään sekä toivat heidät yhteen saman jumalallisen sharian äärelle. He ratkaisivat heidän kiistansa totuudella, joten kaikkien asiat järjestyivät suorassa suhteessa siihen, missä määrin he näitä lähettiläitä kuuntelivat ja kuinka lähellä heidän aikaansa he elivät. Lopulta Jumala sinetöi viestinsä profeetta Muhammadin viestillä, olkoon Allahin armo ja rauha hänen yllään, ja määräsi sen pysyväksi; siitä hän teki johdatuksen, armon sekä valon ja sen kautta Hän ohjaa ihmisiä tielle, joka johtaa Hänen, kaikkein korkeimman, luokse.

Kaiken tämän vuoksi kutsun sinua, hyvä lukija, nousemaan Jumalaa kohden rehellisenä ja jättäen totunnaisten tapojen ja arvojen sokean seuraamisen. Sinun tulee tietää, että kuolemasi jälkeen sinä palaat Herrasi luokse. On siis aika katsoa peiliin ja tarkkaan pohtia sekä itseäsi että maailmaa, joka avautuu ympärilläsi. Jos antaudut sen Luojalle, saavutat onnen sekä tässä maailmassa että tulevassa. Siihen ei tarvita muuta kuin sen todistaminen, että lā ilāha illa-llāh wa muhammadan rasūlu-llāh, mikä tarkoittaa, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammad on Hänen lähettiläänsä. Nämä sanat edellyttävät myös kaiken sen hylkäämistä, mitä Hänen rinnallaan palvotaan, sekä uskoa siihen, että Jumala vielä herättää kaikki kuolleet henkiin tuomitakseen ja palkitakseen heidät oikeudenmukaisesti. Jos annat tämän uskontunnustuksen, sinusta tulee sen jälkeen muslimi ja koittaa aika palvoa Jumalaa siten kuin Hän on itse määrännyt: rukoillen, antaen almuja, paastoten ja pyhiinvaelluksen tehden, jos se on sinulle mahdollista.

19. päivä 11. kuukautta vuonna 1441.

Kirjoittanut tohtori Muhammad ibn Abdullah al-Suhaim,

islamilaisen teologian professori (aikaisemmassa virassaan),

kasvatustieteellinen tiedekunta, Kuningas Saudin yliopisto,

Riad, Saudi-Arabian kuningaskunta.