القواعد الأربع

Neljä shirkin periaatetta

Kirjoittanut: Suuri oppinut Muhammad bin ‘Abdul-Wahhaab - Allah armahtakoon hänet.

(Aloitan) Allahin, Armeliaimman, Armahtajan nimeen.

Pyydän Allahilta, Anteliaimmalta, Mahtavan valtaistuimen Valtiaalta, että Hän suojelee sinua tässä maailmassa ja tuonpuoleisessa.

ja että Hän tekee sinusta siunatun missä ikinä oletkin. Ja (pyydän), että Hän tekee sinusta (yhden) heidän joukostaan (joiden piirteet ovat seuraavanlaisia): 1. kun hänelle annetaan, hän kiittää 2. ja kun häntä testataan, hän on kärsivällinen 3. ja kun hän tekee syntiä, hän pyytää anteeksiantoa, sillä totisesti nämä kolme ovat autuuden merkkejä.

Tiedä - Allah johdattakoon sinut Hänen tottelevaisuuteensa - että monoteismi (al-hanifiyyah)¹, Ibrahimin uskonto, on sitä, että palvot vain Allahia, vilpittömästi, omistaen uskonnon puhtaasti Hänelle. Ja siihen Allah käski kaikkia ihmisiä ja loi heidät sitä varten, kuten Hän, Korkein, sanoi: “En ole luonut henkiolentoja (jinnejä) enkä ihmisiä paitsi, että he palvoisivat Minua.” [Adh-Dhaariyaat 51:56] Joten, kun tiedät, että Allah loi sinut palvoaksesi Häntä, niin tiedä, että palvontaa ei pidetä palvontana, paitsi monoteismin (tawhiidin) kanssa. Aivan kuin rukousta ei voida kutsua (hyväksyttäväksi) rukoukseksi ilman (rituaalista) puhtautta. Kun shirk sekoittuu palvontaan, palvonta mitätöityy, aivan kuten rituaalinen puhtaudentila mitätöityy, kun rituaaliseen epäpuhtaudentilaan astutaan (hadath). Jos tiedät, että shirkin sekoittuessa palvontaan, se pilaa sen (palvontateon), ja että se mitätöi teon ja sen tekijästä tulee tulen ikuisista asukkaista (jos henkilö ei kadu tätä ennen kuolemaansa), niin tulet ymmärtämään (myös), että sen tietäminen (ja opiskeleminen) on tärkein velvollisuutesi. Toivottavasti Allah pelastaa sinut tästä ansasta, joka on vertaisten asettaminen Allahin rinnalle (shirk). Allah sanoo: “ “Totisesti, Allah ei anna anteeksi, että Hänelle asetetaan vertaisia, mutta kaiken muun Hän antaa anteeksi kenelle Hän tahtoo.” [An-Nisaa’ 4:48] Ja tämä tullaan ymmärtämään neljän periaatteen kautta, joita Allah, Korkein, on maininnut Hänen Kirjassaan.

Ensimmäinen (shirkin) periaate

on, että tiedät epäuskovaisilla, joita vastaan Allahin sanansaattaja ﷺ taisteli (laillisissa tapauksissa ja puolustuksena), olleen tapana vahvistaa Allahin Luojaksi, elannon Antajaksi ja kaikkien asioiden Kontrolloijaksi. Kuitenkin tämä (eli näihin uskominen) ei laittanut heitä astumaan islamiin (sillä he asettivat vertaisia Allahin rinnalle palvomalla lisäksi epäjumalia). Ja todiste on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Sano (Oi Muhammad ﷺ): ‘Kuka tuottaa teille (elantoa ja siunauksia) taivaasta ja maasta? Kuka omistaa kuulon ja näön? Ja kuka tuo elämän kuolleesta ja tekee elävästä kuolleen? Ja kuka säätää kaikkia asioita?’ He tulevat sanomaan: ‘Allah’, joten sano: ‘Ettekö te sitten suojele itseänne (Allahin rangaistusta vastaan)?’” [Yunus10:31]

Toinen (shirkin) periaate

on, että he (epäuskovaiset) sanovat: “Me emme pyytäneet heiltä (epäjumalilta) emmekä me kääntyneet heidän puoleensa kuin hakemaan (Allahiin) läheisyyttä (talab qurbah) ja sitä, että he puolesta puhuisivat meille (talab shafaa’a).” Ja todiste (kielletylle) lähelle pyrkimiselle on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Ja nuo, jotka ottivat - awlijaa’ (eli suojelijoita, auttajia, luojia, epäjumalia) Hänen (Allahin) rinnalleen (sanovat tietämät-tömästi): ‘Me palvomme heitä vain siksi, että he veisivät meidät Allahin lähelle.’ Totisesti, Allah tulee tuomitsemaan heidän välillään siihen liittyen, mistä he olivat erimielisiä. Totisesti, Allah ei johdata häntä, joka on valehtelija ja (varmasti ja jääräpäisesti) epäuskovainen.” [Az-Zumar 39:3] Ja todiste (kielletylle) puolesta puhumiselle (ja sen pyytämiselle) on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Ja he palvovat Allahin sijaan niitä, jotka eivät kykene aiheuttamaan heille haittaa, eivätkä hyödyt-tämään heitä, ja he sanovat: ‘Nämä ovat meidän puolestapuhujiamme Allahin luona.’” [Yunus 10:18]

Ja puolesta puhumista on kahdenlaista: 1. Hylätty puolesta puhuminen (eli sen pyytäminen). 2. Hyväksytty puolesta puhuminen.

Mitä tulee hylättyyn puolesta puhumiseen (ja sen pyytämiseen), niin se on sitä, mitä pyydetään muulta kuin Allahilta asioista, joihin kukaan muu ei kykene vaikuttamaan kuin Allah. Ja todiste tälle on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Oi te, jotka olette uskoneet, kuluttakaa (hurskauden tiellä) siitä, mitä Me olemme teille tarjonneet (elantona ja siunauksina), ennen kuin tulee päivä, jolloin ei tule olemaan mitään neuvottelua, ystävyyttä, eikä puolesta puhumista ja epäuskovaiset - he ovat väärintekijöitä.” [Al-Baqarah 2:254]

Ja hyväksytty puolesta puhuminen on sitä, mitä pyydetään Allahilta (eli siihen pyydetään lupa). Ja puolestapuhuja on hän, jolle myönnetään kunnia puhua puolesta (muiden puolesta Allahin luona). Ja hän, jonka puolesta puhutaan, on hän, 1. jonka lausuntoihin ja tekoihin Allah on tyytyväinen 2. (ja se tapahtuu) sen jälkeen, kun (Allahin) lupa on myönnetty. Kuten, Hän, Korkein, sanoi: “Kuka (muka) voi puolesta puhua (toisen puolesta) Hänen luonaan, ilman Hänen lupaansa?” [Al-Baqara 2:255].

Kolmas (shirkin) periaate

on, että profeetta ﷺ tuli ihmisille, jotka olivat erilaisia palvonnassaan. Heidän joukossaan oli niitä, jotka palvovat aurinkoa ja kuuta. Ja heidän joukossaan oli niitä, jotka palvovat enkeleitä. Ja heidän joukossaan oli niitä, jotka palvovat profeettoja ja hurskaita ihmisiä. Ja heidän joukossaan oli niitä, jotka palvovat puita ja kiviä. Ja silti Allahin sanansaattaja ﷺ taisteli heitä vastaan (laillisissa tapauksissa ja puolustuksena), eikä tehnyt heidän välillään erottelua. Ja todiste on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Ja taistelkaa heitä vastaan, kunnes ei ole enää fitnaa (vainoa ja epäuskoa ja kunnes yhtäkään muslimia ei vainota niin, että hän joutuu jättämään uskontonsa ja harjoittamaan epäjumalanpalvontaa) - ja uskonto on kokonaisuudessaan vain Allahille.” [Al-Anfaal 8:39] Ja todiste auringosta ja kuusta (eli siitä, että niiden palvominen on kiellettyä) on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Ja Hänen merkeistään on yö, päivä, aurinko ja kuu. Älkää kumartuko auringolle tai kuulle, vaan kumartukaa Allahille, joka on luonut ne, jos te oikeasti palvotte vain Häntä.” [Al-Fussilat 41:37] Ja todiste enkeleistä (eli siitä, että niiden palvominen on kiellettyä) on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Eikä Hän (Allah) käske teitä ottamaan enkeleitä ja profeettoja valtiaiksenne.” [Ali ’Imran 3:80] Ja todiste profeetoista (eli siitä, että heidän palvomisensa on kiellettyä) on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Ja kun Allah tulee sanomaan: ‘Oi Jeesus, Marian poika! Sanoitko sinä ihmisille: ‘Palvokaa minua (Jeesusta) ja äitiäni kahtena jumalana sen lisäksi, että palvotte Allahia’? Hän (Jeesus) tulee sanomaan: ‘Täydel-linen olet Sinä (kaukana kaikista virheistä)! Ei ollut minulta (sopivaa) sanoa (enkä sanonutkaan) jotain, mitä minulla ei ollut oikeutta sanoa.’” [Al-Maa'idah 5:116]

Ja todiste hurskaista (eli siitä, että niiden palvominen on kiellettyä) on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Sano: ‘Kutsukaa avuksenne niitä, joita olette väittäneet (jumaliksi) Hänen vertaisinaan - he eivät kykene poistamaan teiltä vastoinkäymistä eivätkä siirtämään sitä. Nuo, joita he kutsuvat Allahin sijaan, pyrkivät itse löytämään tavan Valtiaansa lähelle, (pyrkien olemaan) kaikkein läheisimmistä (tehden työtä oman asemansa eteen), ja he (hurskaat) toivovat Hänen (Allahin) armoaan ja pelkäävät Hänen rangaistustaan.” [Al-Israa‘ 17:56-57] Ja todiste puista ja kivistä (eli siitä, että niiden palvominen on kiellettyä) on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Oletteko nähneet Al-Laatia ja Al-‘Uzzaa (epäjumalia) - tai entä Manaatia, kolmatta muuta?” [An-Najm 53:19-20]

Ja Abu Waaqid al-Laithin hadith, joka sanoi: “Me lähdimme Allahin sanansaattajan ﷺ kanssa Hunainiin, ja me olimme juuri jättäneet epäuskon, ja epäjumalanpalvelijoilla oli tapana omistaa Sidra-puu, jolle he omistautuivat, ja johon he ripustivat heidän aseensa (uskoen saavansa siitä menestystä). He kutsuivat sitä Dhaat Anwaatiksi. Joten ohittaessamme Sidra-puun sanoimme (tietämättöminä ja juuri islamiin palanneina): ‘Oi Allahin sanansaattaja, tee meille Dhaat Anwaat, aivan kuin heilläkin on Dhaat Anwaat.’ Sitten Allahin sanansaattaja ﷺ sanoi: ‘Allah on Suurin! Totisesti tämä on tavanomainen tapa. Kautta Hänen, jonka kädessä on minun sieluni, mitä sanoitte, on kuin se, mitä Israelin jälkeläiset sanoivat Moosekselle: ‘Tee meille jumala, kuten heillä on jumalia.’”

Neljäs (shirkin) periaate

on, että aikamme epäjumalanpalvojat ovat epäjumalanpalvonnassaan (shirk) pahempia kuin aikaisemmat, sillä edelliset harjoittivat epäjumalan-palvontaa hyvinä aikoina ja omistautuivat vilpittömästi (vain Allahille) vaikeuksien aikana. Kun taas aikamme epäjumalanpalvojien epäjumalanpalvonta on jatkuvaa sekä hyvinä että vaikeina aikoina. Ja todiste on Hänen, Korkeimman, lausuntonsa: “Ja kun he nousevat laivaan, he kutsuvat Allahia, tehden uskonnon puhtaasti vain Hänelle, mutta Hänen tuodessaan heidät turvallisesti maahan, he asettavat palvonnassa vertaisia (Allahin rinnalle).” [Al- ‘Ankabut 29:65]

Ja Allah - Täydellinen on Hän - tietää parhaiten. Ja Allahin kehut ja rauha olkoon Muhammadin, hänen (uskovaisen) perheensä ja hänen seuralaistensa yllä.